Ahvenanmaa on aina ollut suomalaisten suosima matkakohde. Kaunis karu saaristoluonto, lämmin ja usein vähäsateinen merellinen ilmasto ja hyvät kalavedet houkuttelevat. Palvelut ja nähtävyydet matkailijoille ovat monipuoliset, eivätkä pitkät ajomatkat rasita.
Ahvenanmaalla on allekirjoittanutkin käynyt lukuisia kertoja vuosien kuluessa. Takavuosina Ahvenanmaalla koki olevansa ulkomailla, kun piti pärjätä toisella kotimaisella kielellä. Tai sillä kolmannella eli elekielellä.
Nykyisin tilanne on muuttunut, kun monet nuoremmat matkailuyrittäjät ovat opiskelleet mantereen puolella ja suomenkieltäkin taidetaan melko laajasti.
Ahvenanmaalta löytyy useita leirintäalueita. Kaikki ovat meren rannalla.
•
Vuosnaisista kohti saaria
Tällä kertaa lähestymme pääsaarta pohjoista reittiä Kustavista.
Saaristolautta vie meidät aamuvarhaisella Vuosnaisista Brändön pohjoiskärkeen. Alkukesästä lautoille ei ole tungosta. Lähellä Brändön lauttasatamaa on Brändö Stugby, jossa on kahvila ja ravintola. Paikka on keskittynyt mökkien vuokraamiseen, mutta täältä löytyy myös pieni leirintäalue. Vaatimattomassa leirissä on hyvä yöpyä, jos on menossa aikaisella aamulautalla Kustavin suuntaan.
°
Kumlinge
Ajelemme hissukseen punaisia asfalttitietä saaren eteläkärkeen. Saaren 640 tiekilometristä 500 on punaisia, johtuen päällysteessä käytetystä kivilaadusta.
Brändön eteläpäästä jatkamme seuraavalla lautalla parin saaren kautta etelään, Kumlingen saarelle.
Kylän keskustassa poikkeamme kyläkauppaan. Olemme matkassa viikkoa ennen juhannusta, mutta täältä löytyy jo uusia perunoita. Ja mukaan lähtee tietysti tummaa saaristolaisleipää.
Ledholm Camping
Kumlingessa majoitumme eteläpäähän Snäckön saareen.
Ledholmin leirintäalueen keittiö- ja suihkutilojen uudistukset on aloitettu 2011. Kioskissa myydään jätskiä, limsaa ja karkkia sekä kuivamuonaa. Makkaraakin löytyy pakasteesta grillattavaksi.
Illalla käymme saunomassa ja uimaassa. Vesi on näin alkukesästä vielä melekin hyytävän kylmää.
Viivymme täällä kaksi yötä ja teemme seuraavana päivänä pitkän melontaretken upeaan saaristoon.
°
Vårdö
Lautta eteenpäin kohti länttä lähtee iltapäivällä ja ennen sitä ehdimme poikkeamaan Kumlingen 1300-luvulla rakennetussa kirkossa.
–
Sjölundin pihamuseo on pieni ja sympaattinen.
°
Enklinge
Käymme myös Enklingen saarella, jonne ajaa lossi noin puolen tunnin välein.
Enklingessä on hieno Hermasin ulkomuseo 1500-luvulta.Kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä ja alkuperäisillä paikoillaan, niin kuin ne jäivät talon viimeisen asukkaan lähtiessä 1973. Näyttää melkein siltä kuin paikassa asuttaisiin. Väki on vain lähtenyt käymään jossain asioilla.
Saaristolautta ajaa meidät illansuussa Kumlingesta Vårdöhön, joka on pääsaaren länsipuolella.
°
Myrskyluodon Maija
Saaren pohjoispäästä alkaa pengertie, jonka päästä pääsisi lautalla Simskälaan saareen, jossa on Myrskyluodon Maijan kirjoittajan, Anni Blomqvistin kotitalomuseo.
°
Sandösund Camping
Vårdön pohjoispäässä on viihtyisä Sandösundin leirintäalue.
Alueella on kalloita ja mäntymetsää mutta vaunupaikat ovat nurmikentällä.
Hiekkarantaa on hyvä, vesi kirkasta ja melontamaisemat komeat.
Leirintäalueen rannassa on vuokrasauna sekä lauttasauna.
Saarelta löytyy kaunis museotila sekä milelenkiintoinen koulumuseo, jossa on yksi luokka ja opettajan asunto.
°
Sundin kunta ja Bomarsund
Saariryhmästä siirrytään vaijerilossilla Prästön saarelle, jossa olisi pieni leirintäalue.
Jatkamme kuitenkin sillan yli ja tulemme yhdelle saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä: Bomarsundin linnoitukselle, joka rakennettiin 1800-luvun puolessa välissä.
Linna raunioitui, kun engelsmannit seilasivat kolmella sadalla laivalla Oolannin sotaan (sunfaraa-sunfaraa).
Pikkuteiden päästä rantakukkuloilta löytyy lisää raunioita. Torneista oli tarkoitus hallita tykeillä ympäröiviä salmia. Toisin kävi.
Linnan raunioiden takaa löytyy Puttes Camping. Alueelle mahtuu isompikin sakki. Pinta-alaa on 5 hehtaaria.
Hyvätasoisessa ravintola Furulundsgårdenissa kannattaa maistaa Ahvenanmaanpannukakkua.
°
Kastelholma ja Jan Karlsgården
Vielä vanhempi linna, keskiaikainen Kastelholma, löytyy ajettaessa kymmenkunta kilometriä sisämaahan (6).
Ruotsin vallan aikainen linna hylättiin 1600-luvulla, mutta on nyt entisöity.
Yhteen saliin on rakennettu vanhaa mukaellen koristemaalatut puupaneloinnit olkieristyksillä. Linnat eivät siis olleet kolkkoja kiviluolia, vaikka sellaisen mielikuva useimmista suomen linnoista saa.
Komennus linnaan Suomen puolelle oli kuitenkin useimmiten jonkinlainen rangaistus.
Linna ympäristöön levittäytyy laaja ja monipuolinen ulkomuseo Jan Karlsgården.
Pihapiirissä on ryhmä maatilan rakennuksia, tuulimyllyjä, aittoja, sepänpajoja…
…eläinsuojia ja venevajoja.
Samalla alueella on myös vankilamuseo ja postitienäyttely sekä turisti-info.
°
Uffe på Berget
Salmen ylityksen jälkeen tie sukeltaa kallion sisään, mutta kallion päälle on kivuttava.
Uffe on rakentanut vuorelle näköalakahvion.
Kahvilan yhteydessä on uudehko yli 30-metrinen näkötorni, Höga C, josta avautuu upeat näkymät laaksoihin ja kukkukloille.
°
Eckerö
Kohti saaren keskustaa ajettaessa asutus lisääntyy ja alkaa löytymään jo oikeita tavaratalojakin. Etelään jää Maarianhamina, kun jatkamme läntisimmälle saarelle Eckeröhön, joka on selkeästi Ahvenanmaan suosituinta matkailuseutua.
Ruotsalaisia karavaanreita on seudulla runsaasti kausipaikoillakin.
Eckerö Linjen ajaa edullisesti Ruotsin Grislehamnin ja Eckerön väliä. Matka kestää tunnin ja kolme varttia.
°
Degersand
Eckerössä suuntaamme ensin eteläkärkeen. Lyhyt sadepilvi kulkee ylitsemme mutta onneksi vauhdilla.Degersandia ei jostain syystä ole vieläkään Leirintäoppaassa.
Hienolla alueella pääsemme majoittumaan aivan hiekkarannan viereen.
Aamu-uinnille on matkaa 15 metriä.
Rannassa on vilukissoille tilaussauna.
Degersandissa on myös hyvä ravintola ja terassi sekä kokoustilat.
Seuraava päivä kuluu aurinkoa ottaen.
Retkeilemme myös meren huuhtomilla rantakallioilla.
Vesille ei pääse kovan aallokon vuoksi. Meri on täällä väkevä.
Aallot ottavat etelärannoille vauhtia aina Puolasta asti.
°
Käringsundby
Eckerön länsirannalta löytyvät ehkä Ahvenanmaan suosituimmat alueet.
Leirintäalueitakin on useampia. Käringsundissa on myös suuri hotelli ja paljon vuokramökkejä.
Pirstaleinen saaristo tarjoaa suojaisia vesiä kalastamiseen, veneilyyn ja melontaan.
Kärinsundin suojaisessa lahdelmassa on idyllisiä säiden harmaannuttamia kalastajien ranta-aittoja.
Aittojen välissä meren päälle kurottaa Jannes Bodégan terassi.
°
Lahden pohjukassa on Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo, joka esittelee menneen Ahvenanmaan tärkeimpiä elinkeinoja.
Uusi museorakennus on kuin rypäs harmaita ranta-aittoja. Rakennus on palkittu hienostisunnitelluista kattorakenteistaan.
Museon vieressä on Viltsafarin portti. Täältä lähtee kierrokselle maasturin vetämä “juna”, jonka kyydistä pääsee ihailemaan monenlaisia riistaeläimiä strutsista saksanhirviin.
°
Käringsund Camping
Käringsundin Leirintäalue on melko täynnä Juhannusaattona mutta mahdumme vielä ruotsalaisten sekaan. Kuinka ollakaan naapuriin osuu suomalaisperhe, joka on kotoisin naapurikunnastamme kymmenen kilometrin päästä.
Koko aamupäivän alueen kausipaikkalaiset ovat rakentaneet perinteistä juhannussalkoa ja kaikki kokoontuvat iltapäivällä pystyttämään salkoa.
Lapset tanssivat haitarillasäestetyn laulun tahdissa salon ympärillä kukkaseppeleet päässä.
Illaksi olemme varanneet saunavuoron. Harmi kyllä sauna ei ole rannassa.
Reippaan päivän ja sauna päälle maistuukin taas grilliruoka.
Juhannusaaton kunniaksi jälkiruuaksi on lettuja!
Käringsundissa on hyvä matala hiekkapohjainen uimaranta jossa käymme seuraavana päivänä.
°
Eckerön Postimuseo
Eckerön kylällä käymme katsastamassa postimuseon, joka sijaitsee vanhassa postitalossa. Näyttely kertoo ajasta, jolloin posti Ruotsista Suomeen kuljetettiin avoveneillä soutaen tai purjein.
Toki digitaali-tekniikkaakin oli tuolloin jo käytössä!
Museorakennuksessa on myös kahvila ja taidenäyttelyitä.
°
Hammarland
Lähdemme paluumatkalle kohti kohti Maarianhaminaa. Ensimmäisenä poikkeamme Hammarlandissa Ahvenanamaan palokuntamuseossa.
Hammarlandin itärannalla kipuamme Såliksen tykkipatterikukkulalle.
Venäläisten rannikkopatteri sijaitsi korkealla mäellä, josta oli näkymät joka suuntaan merelle. Nyt paikalla on näkötorni.
Sadan sotilaan varuskunnasta on jäljellä kivisiä perustuksia.
°
Katnäs Camping
Yövymme taas rannikolla, Katnäsin leirintäalueella.
Täällä on osa paikoista avoimella nurmikentällä uimarannan vieressä, osa suojaisissa sopukoissa metsän kätköissä.
Katnäsistä suuntaamme melontamatkalle kohti avomerta.
Saarissa on mahtavia pystysuoria kalliojyrkänteitä, joita etelätuulten nostattamat aallot ovat muovanneet vuosituhansien aikana.
°
Geta
Seuraavana päivänä suuntaamme vielä aivan pohjoiseen. Saaren sisäosat ovat paljolti viljeltyjä. Lämpimissä kallioiden ympäröimissä laaksoissa on laajoja omenatarhoja.
Myös perunaviljelyksiä tarvitaan. Onhan Ahvenanmaalla ranskanperunatehdas sekä perunalastutehdas, vaikka Taffele suunnittelikin muutama vuosi sitten lopettamista.
Matkalla poikkeamme mm. Finnströmin ja Getan kirkoissa.
Getaberget on ensimmäisiä luotoja, jonne tuli pysyvää asutusta luotojen paljastuttua merestä maankohoamisen myötä.
Nyt Getavuoren huipulla on näkötorni, hotelli ja kahvilaravintola.
Matkalla etelään Maarianhaminaan poikkeamme vielä Stallhagenin 2004 perustetussa pienpanimossa.
Reitille osuu myös mielenkiintoinen Ulfsbyn karjatila Jomalan kirkon läheisyydessä. Täällä kasvatetaan pitkäkarvaista ylämaan karjaa ja lampaita.
Ulfsbyn Kellarikrouvissa ja Stensalenissa tarjoillaan muhkeita pihvejä, mutta vain ennakkovarauksella.
°
Maarianhamina ja Gröna Udden Camping
Matkan päätteeksi jäämme vielä pariksi päiväksi Maarianhaminaan.
Asetumme tietysti kaupungin ainoalle, mutta sitäkin laadukkaammalle leirintäalueelle Gröna Uddenille.
Matkailuajoneuvot ja teltat majoittuvat mukavasti nurmikkoalueille, metsän ja maaston mukaan.
Alueella on modernit huoltotilat, tilaussaunat ja hyvä hiekkaranta.
Keskustaan pääsee mukavasti jalkaisin tai polkupyörällä rantapuiston kävelyteitä, kaupungin uimarannan ja lintupuiston kautta.
°
Merimuseo ja Pommern
Matkan viimeisenä Ahvenanmaapäivänä pistäydymme Merimuseossa.
Museon edustalla merenlahdella kelluu komea pursi, museolaiva Pommern.
–
Rannasta löytyy myös mukavia ruokapaikkoja ja baareja.
Loppupäivä kuluu keskustan aurinkoisila kaduilla.
♦
Sitten onkin aika astua laivaan ja matkustaa Sijan laivalla Turkuun.
Matkalla nautimme mukavasta viihteestä ja ravintolan antimista.