Ahvenenmaa – melkein kuin ulkomailla

Ahvenanmaa on aina ollut suomalaisten suosima matkakohde. Kaunis karu saaristoluonto, lämmin ja usein vähäsateinen merellinen ilmasto ja hyvät kalavedet houkuttelevat. Palvelut ja nähtävyydet matkailijoille ovat monipuoliset, eivätkä pitkät ajomatkat rasita.

110618C_Kumlinge_ (1092).jpg

Ahvenanmaalla on allekirjoittanutkin käynyt lukuisia kertoja vuosien kuluessa. Takavuosina Ahvenanmaalla koki olevansa ulkomailla, kun piti pärjätä toisella kotimaisella kielellä. Tai sillä kolmannella eli elekielellä.

Kävelykatu.jpg

Nykyisin tilanne on muuttunut, kun monet nuoremmat matkailuyrittäjät ovat opiskelleet mantereen puolella ja suomenkieltäkin taidetaan melko laajasti.

Ahvenanmaalta löytyy useita leirintäalueita. Kaikki ovat meren rannalla.

2018_Aland_Map.jpg

Vuosnaisista kohti saaria

110618A_Vuosnainen_ (1014).jpgTällä kertaa lähestymme pääsaarta pohjoista reittiä Kustavista.

110618A_Vuosnainen_ (1023).jpgSaaristolautta vie meidät aamuvarhaisella Vuosnaisista Brändön pohjoiskärkeen. Alkukesästä lautoille ei ole tungosta. Lähellä Brändön lauttasatamaa on Brändö Stugby, jossa on kahvila ja ravintola. Paikka on keskittynyt mökkien vuokraamiseen, mutta täältä löytyy myös pieni leirintäalue. Vaatimattomassa leirissä on hyvä yöpyä, jos on menossa aikaisella aamulautalla Kustavin suuntaan.

°

Kumlinge

110618B_Brando_ (1040).jpgAjelemme hissukseen punaisia asfalttitietä saaren eteläkärkeen. Saaren 640 tiekilometristä 500 on punaisia, johtuen päällysteessä käytetystä kivilaadusta.

110618B_Brando_ (1085).jpg110618C_Kumlinge_ (1090).jpgBrändön eteläpäästä jatkamme seuraavalla lautalla parin saaren kautta etelään, Kumlingen saarelle.110618B_Brando_ (1049).jpg

Kylän keskustassa poikkeamme kyläkauppaan. Olemme matkassa viikkoa ennen juhannusta, mutta täältä löytyy jo uusia perunoita. Ja mukaan lähtee tietysti tummaa saaristolaisleipää.

Ledholm Camping

110618C_Kumlinge_ (1155b).jpg

110618C_Kumlinge_ (1155).jpgKumlingessa majoitumme eteläpäähän Snäckön saareen.

110619C_Kumlinge_ (1251).jpgLedholmin leirintäalueen keittiö- ja suihkutilojen uudistukset on aloitettu 2011. Kioskissa myydään jätskiä, limsaa ja karkkia sekä kuivamuonaa. Makkaraakin löytyy pakasteesta grillattavaksi.110619C_Kumlinge_ (1262).jpg

110618C_Kumlinge_ (1163).jpgIllalla käymme saunomassa ja uimaassa. Vesi on näin alkukesästä vielä melekin hyytävän kylmää.110618C_Kumlinge_ (1165).jpg

Viivymme täällä kaksi yötä ja teemme seuraavana päivänä pitkän melontaretken upeaan saaristoon.

110619C_Kumlinge_ (1201).jpg110619C_Kumlinge_ (1204).jpg110619C_Kumlinge_ (1215).jpg110619C_Kumlinge_ (1244).jpg

°

Vårdö

110620C_Kumlinge_ (1294).jpgLautta eteenpäin kohti länttä lähtee iltapäivällä ja ennen sitä ehdimme poikkeamaan Kumlingen 1300-luvulla rakennetussa kirkossa.110620C_Kumlinge_ (1316).jpg

Sjölundin pihamuseo on pieni ja sympaattinen.

110620C_Kumlinge_ (1353).jpg

110620C_Kumlinge_ (1326).jpg110620C_Kumlinge_ (1334).jpg110620C_Kumlinge_ (1341).jpg110620C_Kumlinge_ (1349).jpg110620C_Kumlinge_ (1336).jpg

°

Enklinge

110620D_Enklinge_ (1424).jpg110620D_Enklinge_ (1382).jpgKäymme myös Enklingen saarella, jonne ajaa lossi noin puolen tunnin välein.

110620D_Enklinge_ (1384).jpg110620D_Enklinge_ (1396).jpgEnklingessä on hieno Hermasin ulkomuseo 1500-luvulta.Kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä ja alkuperäisillä paikoillaan, niin kuin ne jäivät talon viimeisen asukkaan lähtiessä 1973. Näyttää melkein siltä kuin paikassa asuttaisiin. Väki on vain lähtenyt käymään jossain asioilla.110620D_Enklinge_ (1399).jpg110620D_Enklinge_ (1412).jpg110620D_Enklinge_ (1417).jpg110620D_Enklinge_ (1422).jpg

110620E_Vardo_ (1431).jpg

110620E_Vardo_ (1439).jpgSaaristolautta ajaa meidät illansuussa Kumlingesta Vårdöhön, joka on pääsaaren länsipuolella.

°

Myrskyluodon Maija

110620E_Vardo_ (1442).jpgSaaren pohjoispäästä alkaa pengertie, jonka päästä pääsisi lautalla Simskälaan saareen, jossa on Myrskyluodon Maijan kirjoittajan, Anni Blomqvistin kotitalomuseo. 110620E_Vardo_ (1442)b.JPG110620E_Vardo_ (1442)c.jpg

°

Sandösund Camping

110620E_Vardo_ (1452).jpg

110620E_Vardo_ (1454).jpgVårdön pohjoispäässä on viihtyisä Sandösundin leirintäalue.

110620E_Vardo_ (1456).jpgAlueella on kalloita ja mäntymetsää mutta vaunupaikat ovat nurmikentällä.110620E_Vardo_ (1478).jpg

110620E_Vardo_ (1479).jpg110620E_Vardo_ (1495).jpg110620E_Vardo_ (1515).jpgHiekkarantaa on hyvä, vesi kirkasta ja melontamaisemat komeat.

110620E_Vardo_ (1472).jpgLeirintäalueen rannassa on vuokrasauna sekä lauttasauna.

110621E_Vardo_ (1546).jpgSaarelta löytyy kaunis museotila sekä milelenkiintoinen koulumuseo, jossa on yksi luokka ja opettajan asunto.110621E_Vardo_ (1553).jpg110621E_Vardo_ (1576).jpg110621E_Vardo_ (1564).jpg110621E_Vardo_ (1556).jpg

°

Sundin kunta ja Bomarsund

110621E_Vardo_ (1595).jpgSaariryhmästä siirrytään vaijerilossilla Prästön saarelle, jossa olisi pieni leirintäalue.

110621F_Bomars_ (1605).jpgJatkamme kuitenkin sillan yli ja tulemme yhdelle saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä: Bomarsundin linnoitukselle, joka rakennettiin 1800-luvun puolessa välissä.

110621F_Bomars_ (1614).jpgLinna raunioitui, kun engelsmannit seilasivat kolmella sadalla laivalla Oolannin sotaan (sunfaraa-sunfaraa).

110621F_Bomars_ (1617).jpgPikkuteiden päästä rantakukkuloilta löytyy  lisää raunioita. Torneista oli tarkoitus hallita tykeillä ympäröiviä salmia. Toisin kävi.

110621F_Bomars_ (1625).jpgLinnan raunioiden takaa löytyy Puttes Camping. Alueelle mahtuu isompikin sakki. Pinta-alaa on 5 hehtaaria.

110621F_Bomars_ (1624).jpgHyvätasoisessa ravintola Furulundsgårdenissa kannattaa maistaa Ahvenanmaanpannukakkua.

°

Kastelholma ja Jan Karlsgården

110621G_KastSlot_ (1634).jpgVielä vanhempi linna, keskiaikainen Kastelholma, löytyy ajettaessa kymmenkunta kilometriä sisämaahan (6).

110621G_KastSlot_ (1655).jpgRuotsin vallan aikainen linna hylättiin 1600-luvulla, mutta on nyt entisöity.

110621G_KastSlot_ (1673).jpgYhteen saliin on rakennettu vanhaa mukaellen koristemaalatut puupaneloinnit olkieristyksillä. Linnat eivät siis olleet kolkkoja kiviluolia, vaikka sellaisen mielikuva useimmista suomen linnoista saa.

110621G_KastSlot_ (1676).jpgKomennus linnaan Suomen puolelle oli kuitenkin useimmiten jonkinlainen rangaistus.110621G_KastSlot_ (1666).jpg

110621H_JKarlsGard_ (1709).jpgLinna ympäristöön levittäytyy laaja ja monipuolinen ulkomuseo Jan Karlsgården.

110621H_JKarlsGard_ (1726).jpgPihapiirissä on ryhmä maatilan rakennuksia, tuulimyllyjä, aittoja, sepänpajoja… 110621H_JKarlsGard_ (1732).jpg…eläinsuojia ja venevajoja.110621H_JKarlsGard_ (1706).jpg110621H_JKarlsGard_ (1703).jpg110621H_JKarlsGard_ (1699).jpg 110621H_JKarlsGard_ (1717).jpg

Samalla alueella on myös vankilamuseo ja postitienäyttely sekä turisti-info.

110621H_JKarlsGard_ (1696).jpg

°

Uffe på Berget

110621I_UffepBerg_ (1739).jpgSalmen ylityksen jälkeen tie sukeltaa kallion sisään, mutta kallion päälle on kivuttava.

110621I_UffepBerg_ (1758).jpgUffe on rakentanut vuorelle näköalakahvion.

110621I_UffepBerg_ (1765).jpgKahvilan yhteydessä on uudehko yli 30-metrinen näkötorni, Höga C, josta avautuu upeat näkymät laaksoihin ja kukkukloille.110621I_UffepBerg_ (1780).jpg110621I_UffepBerg_ (1748).jpg

°

Eckerö

Kohti saaren keskustaa ajettaessa asutus lisääntyy ja alkaa löytymään jo oikeita tavaratalojakin. Etelään jää Maarianhamina, kun jatkamme läntisimmälle saarelle Eckeröhön, joka on selkeästi Ahvenanmaan suosituinta matkailuseutua.

110624K_Eckero_ (2290).jpgRuotsalaisia karavaanreita on seudulla runsaasti kausipaikoillakin.

110625K_Eckero_ (2362).jpgEckerö Linjen ajaa edullisesti Ruotsin Grislehamnin ja Eckerön väliä. Matka kestää tunnin ja kolme varttia.

°

Degersand

Eckerössä suuntaamme ensin eteläkärkeen. Lyhyt sadepilvi kulkee ylitsemme mutta onneksi vauhdilla.110621J_Degersand_ (1864).jpg110621J_Degersand_ (1874).jpgDegersandia ei jostain syystä ole vieläkään Leirintäoppaassa.

110621J_Degersand_ (1815).jpgHienolla alueella pääsemme majoittumaan aivan hiekkarannan viereen.

110622J_Degersand_ (1886).jpgAamu-uinnille on matkaa 15 metriä.

110622J_Degersand_ (1923).jpgRannassa on vilukissoille tilaussauna.

110621J_Degersand_ (1840).jpgDegersandissa on myös hyvä ravintola ja terassi sekä kokoustilat.

110621J_Degersand_ (1833).jpg110622J_Degersand_ (1907)Seuraava päivä kuluu aurinkoa ottaen.

110622J_Degersand_ (1929).jpgRetkeilemme myös meren huuhtomilla rantakallioilla.

110622J_Degersand_ (1927).jpgVesille ei pääse kovan aallokon vuoksi. Meri on täällä väkevä.

110621J_Degersand_ (1859).jpgAallot ottavat etelärannoille vauhtia aina Puolasta asti.

110622J_Degersand_ (1902).jpg110622J_Degersand_ (1928).jpg110621J_Degersand_ (1806).jpg110621J_Degersand_ (1828).jpg

°

Käringsundby

110623K_Eckero_ (1995).jpgEckerön länsirannalta löytyvät ehkä Ahvenanmaan suosituimmat alueet.

Leirintäalueitakin on useampia. Käringsundissa on myös suuri hotelli ja paljon vuokramökkejä.

110624K_Eckero_ (2247).jpg110625K_Eckero_ (2435).jpg110625K_Eckero_ (2439).jpg110626K_Eckero_ (2451).jpg110626K_Eckero_ (2453).jpg110626K_Eckero_ (2474).jpg

110625K_Eckero_ (2432).jpg

110624K_Eckero_ (2058).jpgPirstaleinen saaristo tarjoaa suojaisia vesiä kalastamiseen, veneilyyn ja melontaan. 110624K_Eckero_ (2080).jpg110624K_Eckero_ (2118).jpg110624K_Eckero_ (2146).jpg110624K_Eckero_ (2093).jpg110624K_Eckero_ (2130).jpg

Kärinsundin suojaisessa lahdelmassa on idyllisiä säiden harmaannuttamia kalastajien ranta-aittoja.110624K_Eckero_ (2167).jpg110625K_Eckero_ (2369).jpg110625K_Eckero_ (2374).jpg110625K_Eckero_ (2372).jpg

110623K_Eckero_ (2029).jpgAittojen välissä meren päälle kurottaa Jannes Bodégan terassi.

°

logomedtext.jpg

110623K_Eckero_ (1993).jpgLahden pohjukassa on Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo, joka esittelee menneen Ahvenanmaan tärkeimpiä elinkeinoja.110623K_Eckero_ (1989).jpg

110623K_Eckero_ (2013).jpgUusi museorakennus on kuin rypäs harmaita ranta-aittoja. Rakennus on palkittu hienostisunnitelluista kattorakenteistaan.

110623K_Eckero_ (2022).jpgMuseon vieressä on Viltsafarin portti. Täältä lähtee kierrokselle maasturin vetämä “juna”, jonka kyydistä pääsee ihailemaan monenlaisia riistaeläimiä strutsista saksanhirviin.

°

Käringsund Camping

110623K_Eckero_ (1979).jpgKäringsundin Leirintäalue on melko täynnä Juhannusaattona mutta mahdumme vielä ruotsalaisten sekaan. Kuinka ollakaan naapuriin osuu suomalaisperhe, joka on kotoisin naapurikunnastamme kymmenen kilometrin päästä.

110624K_Eckero_ (2200).jpg
Koko aamupäivän alueen kausipaikkalaiset ovat rakentaneet perinteistä juhannussalkoa ja kaikki kokoontuvat iltapäivällä pystyttämään salkoa.

110624K_Eckero_ (2215).jpgLapset tanssivat haitarillasäestetyn laulun tahdissa salon ympärillä kukkaseppeleet päässä.

110624K_Eckero_ (2195).jpg110624K_Eckero_ (2240).jpg

110624K_Eckero_ (2205).jpg

110624K_Eckero_ (2283).jpgIllaksi olemme varanneet saunavuoron. Harmi kyllä sauna ei ole rannassa.

110624K_Eckero_ (2265).jpg110624K_Eckero_ (2268).jpgReippaan päivän ja sauna päälle maistuukin taas grilliruoka.110624K_Eckero_ (2269).jpg

110624K_Eckero_ (2293).jpgJuhannusaaton kunniaksi jälkiruuaksi on lettuja!110624K_Eckero_ (2295).jpg110624K_Eckero_ (2298).jpg

110624K_Eckero_ (2258).jpgKäringsundissa on hyvä matala hiekkapohjainen uimaranta jossa käymme seuraavana päivänä.

110625K_Eckero_ (2449).jpg

110625K_Eckero_ (2312).jpg110625K_Eckero_ (2307).jpg110625K_Eckero_ (2406).jpg

°

Eckerön Postimuseo

110625K_Eckero_ (2322).jpgEckerön kylällä käymme katsastamassa postimuseon, joka sijaitsee vanhassa postitalossa. Näyttely kertoo ajasta, jolloin posti Ruotsista Suomeen kuljetettiin avoveneillä soutaen tai purjein.

110625K_Eckero_ (2327).jpg
Toki digitaali-tekniikkaakin oli tuolloin jo käytössä!

110625K_Eckero_ (2326).jpg

110625K_Eckero_ (2332).jpg

110625K_Eckero_ (2317).jpgMuseorakennuksessa on myös kahvila ja taidenäyttelyitä.

110625K_Eckero_ (2351).jpg110625K_Eckero_ (2365).jpg

°

Hammarland

110626L_Hammarl_ (2479).jpgLähdemme paluumatkalle kohti kohti Maarianhaminaa. Ensimmäisenä poikkeamme Hammarlandissa Ahvenanamaan palokuntamuseossa.

110626L_Hammarl_ (2488).jpg

110626L_Hammarl_ (2490).jpgHammarlandin itärannalla kipuamme Såliksen tykkipatterikukkulalle.

110626L_Hammarl_ (2518).jpgVenäläisten rannikkopatteri sijaitsi korkealla mäellä, josta oli näkymät joka suuntaan merelle. Nyt paikalla on näkötorni.

110626L_Hammarl_ (2511).jpgSadan sotilaan varuskunnasta on jäljellä kivisiä perustuksia.

110626L_Hammarl_ (2524).jpg

°

Katnäs Camping

Yövymme taas rannikolla, Katnäsin leirintäalueella.110626L_Kattnas_ (2575)

110626L_Kattnas_ (2569).jpgTäällä on osa paikoista avoimella nurmikentällä uimarannan vieressä, osa suojaisissa sopukoissa metsän kätköissä.

110626L_Kattnas_ (2579).jpgKatnäsistä suuntaamme melontamatkalle kohti avomerta.

110626L_Kattnas_ (2598).jpgSaarissa on mahtavia pystysuoria kalliojyrkänteitä, joita etelätuulten nostattamat aallot ovat muovanneet vuosituhansien aikana.110626L_Kattnas_ (2604).jpg

°

Geta

Seuraavana päivänä suuntaamme vielä aivan pohjoiseen. 110627L_Geta_ (2749).jpgSaaren sisäosat ovat paljolti viljeltyjä. Lämpimissä kallioiden ympäröimissä laaksoissa on laajoja omenatarhoja.

110627L_Geta_ (2753).jpgMyös perunaviljelyksiä tarvitaan. Onhan Ahvenanmaalla ranskanperunatehdas sekä perunalastutehdas, vaikka Taffele suunnittelikin muutama vuosi sitten lopettamista.

110627L_Geta_ (2659).jpgMatkalla poikkeamme mm. Finnströmin ja Getan kirkoissa.110627L_Geta_ (2734).jpg

110627L_Geta_ (2726).jpgGetaberget on ensimmäisiä luotoja, jonne tuli pysyvää asutusta luotojen paljastuttua merestä maankohoamisen myötä.

110627L_Geta_ (2710).jpg

 

 

Nyt Getavuoren huipulla on näkötorni, hotelli ja kahvilaravintola.

 

 

 

 

110627L_Geta_ (2715).jpg

110627L_Geta_ (2754).jpgMatkalla etelään Maarianhaminaan poikkeamme vielä Stallhagenin 2004 perustetussa pienpanimossa.110627L_Geta_ (2755).jpg

 

110627M_Jomala_ (2767).jpgReitille osuu myös mielenkiintoinen Ulfsbyn karjatila Jomalan kirkon läheisyydessä. Täällä kasvatetaan pitkäkarvaista ylämaan karjaa ja lampaita.110627M_Jomala_ (2777).jpg

110627M_Jomala_ (2769).jpgUlfsbyn Kellarikrouvissa ja Stensalenissa tarjoillaan muhkeita pihvejä, mutta vain ennakkovarauksella.

°

Maarianhamina  ja Gröna Udden Camping

110627N_Maarianh_ (2841).jpg

Matkan päätteeksi jäämme vielä pariksi päiväksi Maarianhaminaan.

110627N_Maarianh_ (2833).jpgAsetumme tietysti kaupungin ainoalle, mutta sitäkin laadukkaammalle leirintäalueelle Gröna Uddenille.

110627N_Maarianh_ (2995).jpg110627N_Maarianh_ (2986).jpgMatkailuajoneuvot ja teltat majoittuvat mukavasti nurmikkoalueille, metsän ja maaston mukaan.

110627N_Maarianh_ (2825).jpgAlueella on modernit huoltotilat,  tilaussaunat ja hyvä hiekkaranta.110627N_Maarianh_ (2846).jpg

110628N_Maarianh_ (3003).jpgKeskustaan pääsee mukavasti jalkaisin tai polkupyörällä rantapuiston kävelyteitä, kaupungin uimarannan ja lintupuiston kautta.

110627N_Maarianh_ (2852).jpg

110627N_Maarianh_ (2855).jpg110627N_Maarianh_ (2871).jpg110627N_Maarianh_ (2885).jpg110627N_Maarianh_ (2802).jpg

°

Merimuseo ja Pommern

ÅlandsMus2.jpgMatkan viimeisenä Ahvenanmaapäivänä pistäydymme Merimuseossa.

Pommern1.jpgMuseon edustalla merenlahdella kelluu komea pursi, museolaiva Pommern.Pommern2.jpg

ÅSS.jpgBaari.jpgRannasta löytyy myös mukavia ruokapaikkoja ja baareja.

 

110628N_Maarianh_ (3100).jpgLoppupäivä kuluu keskustan aurinkoisila kaduilla.

Merikortteli2.jpg110627N_Maarianh_ (2821).jpgPienoism.jpgKaupunkijuna.jpg

tallinksiljaline_logo_2012.jpg

Sitten onkin aika astua laivaan ja matkustaa Sijan laivalla Turkuun.

110628N_Maarianh_ (3101).jpg110628N_Maarianh_ (3091).jpg110628O_Ahvenanmeri_ (3130).jpg

110628P_Silja_ (3160).jpgMatkalla nautimme mukavasta viihteestä ja ravintolan antimista.

110628P_Silja_ (3168).jpg110628P_Silja_ (3149).jpg110628P_Silja_ (3158).jpg

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s