Autoilua vetten päällä

Jäätiet ovat pohjoinen erikoisuus, joilla talvisaikaan pystytään oikaisemaan kymmeniä kilometrejä tai ajamaan kohtuullisen nopeasti hitaan ja harvoin kulkevan lautan sijaan.

Jäätie avataan virallisesti kun tietty jään paksuus saavutetaan. Jäätien nopeusrajoitus on alhainen, usein 50 km/h. Ajoneuvojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 50 metriä ja ohittaminen sekä jäätielle pysähtyminen on yleensä kiellettyä. Virallisilla jääteillä on voimassa samat liikennesäännöt kuin muussakin tieliikenteessä. Niillä pätevät myös samat liikennevakuutukset.

Kolme virallista jäätietä

Suomessa on vain kolme virallista jäätietä. Näiden jäätien auraamisesta ja merkitsemisestä sekä mm. jään paksuuden mittauksesta vastaavat ELY-keskukset.

Räisälän jäätie

Suomen pohjoisin virallinen jäätie, Räisälän jäätie kulkee Kemijärvellä Räisälän ja Haaparannan lossilaiturien välillä. Näin pohjoisessa talvi on kylmä ja jäätie on pitkään käytössä. Viime talvena jäätie avattiin 20. Joulukuuta. Reittiä voi käyttää yleensä maalis-huhtikuun vaihteeseen. Jään paksuudesta johtuen kantavuus on etelän teitä suurempi, seitsemän tonnia. Kunnon talvina kantavuus saatetaan nostaa jopa 17 tonniin.

Hailuodon jäätie on kohta historiaa?

Maan pisin virallinen jäätie yhdistää Perämeren suurimman saaren Hailuodon mantereeseen. Oulunsalon lauttarannasta lähtevällä tiellä on pituutta kymmenisen kilometriä. Jäätiellä matka Hailuotoon hoituu kymmenessä minuutissa Hailuotoon kun lauttamatka ottaa puoli tuntia ja lähtee talvisaikaan tunnin välein. Jäätiellä jää lautalle jonottaminenkin pois.

Hailuodon Majakkapihan ravintola Fransissa näkyy jäätien avautuminen asiakasmäärissä, kertoo ravintolaa hoitava Sanna Korpela. Majakkapihasta löytyy ravintolan lisäksi majoitustiloja sekä matkaparkki.

Jäätie helpottaa myös luodolla asuvien asioimista mantereella. Kulku on nopeampaa eikä tarvitse välittää aikatauluista, toteaa Hailuodossa itsekin asuva Sanna.

Hailuodon kymmenen kilometrin pituisen jäätien ylläpitoon tarvitaan hyvät välineet ja seudun sääolot hyvin tunteva henkilökunta. Lämpötilat, tuulet, lumen määrä ja jään paksuus määrittelevät jäällä liikennöinnin pituuden kevättalven aikana. Jään paksuutta mitataan yli 150 mittauspisteessä. Paksuuden on oltava vähintään 40 cm. Suurin sallittu kokonaismassa on 3500 kg.

Mantereen ja luodon välille on suunnitteilla pengertie ja kaksi siltaa, kertoo Merja ELY-keskuksen liikenteen asiakaspalvelusta. Rakennuslupa on myönnetty mutta valituksesta johtuen työt viivästyvät vähintään  vuodella. Pengertien valmistuttua Hailuodon jäätie –  kuten lauttaliikennekin – jää historian.

Pielisen kansallismaisemissa

Pielisen ylittävä jäätie kulkee järven itäpäästä Vuonislahdelta Kolille. Jäätiellä on pituutta seitsemän kilometriä. Se lyhentää matkaa Lieksaan yli 50 kilometriä. Vuonislahdelta Kolille kertyy kilometrejä maanteitse yli 70, jäätien kautta vain noin 15.

Pienen matkan päässä Vuonislahden jäätiestä sijaitsee SF-Caravan Rekiniemi. Karavaanarit käyvät mielellään Kolissa kauppa-asioilla, kertoo SF-Caravan Pielisen-Karjalan puheenjohtaja Aulis Nevalainen. Kauppareissua nopeuttaa jäätie huomattavasti ja Rekiniemeen saapuville vierailijoillekin matka lyhenee mukavasti. Jäätietä myöden on myös helppo käydä Kolilla hiihtämässä, laskettelemassa tai vain ihailemassa kansallispuiston talvisia maisemia. Lieksan kunta on aurannut jäätien vierelle viime talvina seitsemänkilometrisen retkiluistelureitin.

Jäätien painorajoituksena on 3000 kg. Painorajoitusta on koitettu neuvotella neljään tonniin, kertoo Aulis. Tämä saattaisi tuoda Rekiniemeen lisää matkailuautoilijoita.

Jäätietä käyttää myös Lieksasta Joensuun ELY-keskukseen ajava Ilkka Puumalainen. Jäätie lyhentää hänenkin työmatkaansa useita kymmeniä kilometrejä. Jäätien kunnossapitosopimuksen mukaan pinorajoitus on kolme tonnia. Painorajan nostaminen neljään tonniin lyhentäisi käyttöaikaa neljäkin viikkoa, laskeskelee Ilkka Puumalainen. Painorajoitusten muuttaminen kauden aikana taas tietäisi lisää työtä – eli kustannuksia. Tietä käyttävät kuitenkin painavammatkin autot. Jäällä näkee autoja usein jo ennen tien avaamista, kertoo Ilkka.

Tilapäisiä jääteitä – vaikka sitähän ne kaikki ovat

Virallisten jääteiden lisäksi Metsähallitus rakentaa vuosittain Itä- ja Pohjois-Suomeen 10-20 kilometriä tilapäisiä jääteitä tukkirekoille sekä metsäkoneiden siirtoon. Teitä tehdään saarissa ja suurien vesistöjen takana oleville puunkorjuukohteille.

Jään pitää olla 120 cm vahvuinen täyteen lastatulle tukkirekalle.  Jääteiden ansiosta vältytään siltojen rakentamiselta. Kun siltoja on mahdollisimman vähän, kesäinen ajoneuvoliikenne metsäalueilla vähenee. Metsähallituksen jääteitä ei ole yleensä tarkoitettu yleiseen käyttöön. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Kittilän Raattamalassa Ounasjoen ylittävä 60 tonnin jäätie on ollut myös henkilöautoilijoiden käytössä.

Kuntien ja yksityisten jäätiet

Virallisten jääteiden lisäksi on kuntien, kylien, tieosuuskuntien sekä yksityisten ylläpitämiä reittejä. Näitä on perinteisesti ollut eri puolilla Suomea, varsinkin Järvi-Suomessa ja Saaristomerellä. Esimerkiksi Savonlinna seudulta löytyy niitä useita. Jotkut kulkevat saaresta saareen, jopa kuuden saaren välillä. Nämä jäätiet on usein tarkoitettu vain henkilöautoille. Esimerkiksi Kuopion ja Vaajasalon välisen jäätien painorajoitus on 2,5 tonnia, maksiminopus 30 km/h. Jäätie lyhentää matkaa Kuopin keskustaa puolella tunnilla.

Helsingin Suomenlinnaankin pääsi vielä 90-luvun alussa jäätietä pitkin mutta siitä jouduttiin luopumaan voimakkaasti kasvaneen laivaliikenteen takia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s