ÖÖLANTI

Lomasaari Ruotsin kakkoisrannikolla

ÖlandMAP.jpg

Öölanti on kapea saari Ruotsin etelärannikolla. Pituutta sillä on 137 kilometriä ja leveimmilläänkin se on 16 kilometriä. Se on Ruotsin toiseksi suurin saari naapurin Gotlannin jälkeen. Karavaanariystävälliseksi saaren tekee mantereen läheisyys sekä useat leirintäalueet.

006-030709_Óland_SWE_ (1380).jpgSaarelle pääsee Kalmarin kohdalta siltaa pitkin, kun Gotlantiin on mentävä laivalla. Öölannissa on useammin aurinkoista kuin missään muualla Ruotsissa.

008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1889).jpgAurinko ja pitkä hiekkaranta ovat mieleinen yhdistelmä monelle lomailijalle.

 

Kuninkaallisten Borgholm

0010-2-070709_Kalmar_ (2525).jpgAjamme saareen vuonna 1973 rakennettua kuusikilometristä silta pitkin ja aloitamme kierroksen kääntymällä pohjoiseen. Tulemme saaren suurimpaan kaupunkiin Borgholmiin.

007-030709_Borgholm_SWE_ (1400).jpgLeirintäalue on heinäkuussa melko miehitetty. Meidät ohjataan aluksi ruudutetulle nurmikentälle, paikkaan lukuisten vaunujen välissä.

007-030709_Borgholm_SWE_ (1405).jpgOnneksi emme aurinkopaneelin ansiosta tarvitse ulkopuolista sähköä ja pääsemme niemen kärkeen, kumpuilevaan metsään, missä majailee vain muutama auto ja pari telttaa. Auringonlasku tyynellä merellä kruunaa illan.007-030709_Borgholm_SWE_ (1433).jpg

 

007-050709_Borgholm_SWE_ (1633).jpg

007-030709_Borgholm_SWE_ (1413).jpgSeuraava päivä on helteinen ja pystytämme auton ympärille aurinkosuojaa.

007-040709_Borgholm_SWE_ (1496).jpg

007-040709_Borgholm_SWE_ (1508).jpgSuuntaamme polkupyörillä lehtometsien läpi Borgholmin linnalle, jonka vieressä on myös kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden. Lähellä on myös useita arkeologisia nähtävyyksiä, kuten kivikautinen kylä. Saari on Ruotsin varhimmin asuttuja alueita. 007-040709_Borgholm_SWE_ (1522).jpgBorgholmin linnalla oli suuri merkitys Keski-ajalla Ruotsin rannikon ja Kalmarin puolustuksessa.007-040709_Borgholm_SWE_ (1575).jpg007-040709_Borgholm_SWE_ (1576).JPG

007-040709_Borgholm_SWE_ (1602).jpgIltapäivällä poikkeamme vielä keskustan vilkkailla kävelykaduilla. Borgholm on kesäisin nuorten suosima biletyskaupunki, paikallisten harmiksi asti. 007-040709_Borgholm_SWE_ (1601).jpg007-040709_Borgholm_SWE_ (1598).jpg007-040709_Borgholm_SWE_ (1591).jpg

007-040709_Borgholm_SWE_ (1625b).jpgLeirintäalueen allasbaarissa on päivällä lastenohjelmaa ja illaksi riittää aikuisten vilskettä mutta onneksi leiri rauhoittuu yöksi.007-030709_Borgholm_SWE_ (1441).jpg

 

Pitkä Erkki saaren pohjoispäässä

008-050709_1Neptuni_SWE_ (1660).jpgMatka jatkuu pohjoiseen läpi maaseudun.

 

008-050709_2LongeErik_SWE_ (1767).JPG

Saaren kivistä pohjoiskärkeä vartioi Långe Erik eli Pitkä Erkki.

008-050709_1Neptuni_SWE_ (1676).jpgMajakan lähistöllä saaren länsirannalla on yksi monista saaren luonnonsuojelualueista.

008-050709_1Neptuni_SWE_ (1682).jpgNeptunin rantakalliot ovat lohkeilleet omituisiksi laatoiksi. 008-050709_1Neptuni_SWE_ (1690).jpgKivisellä rantaniityllä kasvaa monia harvinaisia kasveja.008-050709_2LongeErik_SWE_ (1810).jpg008-050709_2LongeErik_SWE_ (1750).jpg008-050709_2LongeErik_SWE_ (1783).JPG

Böda Sand Camping

Pohjoiskärjen koillispuolelta löytyy Ruotsin pisin yhtenäinen hiekkaranta.008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1887).jpg008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1870).jpg Vaaleaa hiekkarantaa riittää Böda Buktin merenlahdella yli 20 kilometriä.

008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1904).jpgRuotsin suurin leirintäalue Bödä Sand Camping on keskikesällä erittäin suosittu ja suomalaisillekin TV:stä tuttu. Alueella tuotettiin karavaanareista kertova tosi-TV-ohjelma.008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1905).JPGBödä Sand Campingin 1350 leirintäpaikkaa on usein viimeistä myöten varattu, myös viereisestä golf-kentästä johtuen. Kannattaa varata etukäteen tai tulla paikalle aamupäivällä.

008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1844)Alueelta löytyy runsaasti kauppoja, ravintoloita ja muuta ajankulua minigolfista uimalaan.

008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1866).jpg

008-050709_3BódaSandC_SWE_ (1896).JPGVietämme keskipäivän rantadyyneillä auringossa lekotellen ja rantajalkapalloturnausta seuraten.

Wikegård Camping

008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (1946).JPGYöksi siirrymme rauhallisemmalle Wikegårdin leirintäalueelle. Paikka sijaitsee länsirannalla pikkutien päässä, entisellä kiviaitojen ja katajapensaiden rajamaalla rantalaitumella. 008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (1981)

Päärakennuksessa toimii ravintola.008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (1974).jpg

008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (2003).jpgMeren ranta on hyvin matala, lasten leikkeihin sopiva.

008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (2019).jpgVieressä on yksi saaren kymmenistä suojelluista rantaniityistä.

008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (2036).JPGPaikalliset väittävät, että karjan liha on täällä terveellistä, koska eläimet syövät lääkeyrttejä rantaniityiltä, joita useimpia ei ole koskaan keinolannoitettu. Rantaniityt voivat hyvin. Ilman lampaita ja lehmiä ne kasvaisivat umpeen ja linnutkin kaikkoaisivat.

008-050709_WikkeGordCamp_SWE_ (1986)

 

009-1-060709_NordÓland_SWE_ (2091).jpgKun jatkamme aamulla matkaa etelään, ohitamme lukuisia tuulimyllyjä. Saarella oli enimmillään yli 2 000 tuulimyllyä, joista on vielä noin 400 jäljellä.009-2-060709_OstaraStranden_SWE_ (2136).JPG

Vanhaa asumistyyliä

009-2-060709_OstaraStranden_SWE_ (2121).jpg009-2-060709_OstaraStranden_SWE_ (2110).jpgPari vanhaa kirkkoa katsastettuamme poikkeamme Öölannin museoon Himmelbergaan, jossa vierähtääkin useampi tunti. 009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2143).jpg009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2164).JPGVanhan kartanon yli kolmekymmentä hirsirakennusta ryhmittyvät tiiviisti pienten sisäpihojen ympärille.

009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2157).JPGMuseossa on erilaisia asuntoja, aittoja, talleja, myllyjä, sepänpajoja sekä runsaasti vanhaa esineistöä liittyen asumiseen, maanviljelyyn ja kaupankäyntiin.

009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2166).jpg009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2147).jpg

Toissa päässä kartanoa on taidenäyttelyitä. 009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2192).jpg

Vanhanajan kaupassa myydään nyt matkamuistoja. Tosin tyyliin sopivia, ei mitään muovikrääsää.009-3-060709_ÓlandsMuseum_SWE_ (2184).jpg

Karua alvaria

009-4-060709_ALVAR_SWE_ (2264).jpgPakollinen käyntikohde on UNESCOn maailmanperintökohde, Öölannin alvarit. Keskellä saarta on satoja hehtaareja tasaista kalkkikivikallioista kenttää. 009-4-060709_ALVAR_SWE_ (2207).JPGOhuella maakerroksella pärjää ainutlaatuinen kasvusto. Kasvien on kestettävä kuivuutta ja tulvia, rajuja tuulia ja talvella vähäistä lumensuojaa. 009-4-060709_ALVAR_SWE_ (2212).JPGPieniin kallion rakosiin on juurtunut harvoja pensaita mutta isommat puut puutuvat.

 

Pitkä Jussi eteläkärjessä

009-5-060709_LongeJohn_ (2272).jpgSaaren eteläosaan ajaessamme poikkeamme pikkukaupassa, jossa meitä yllätykseksemme palvellaan selvällä suomenkielellä. Kauppias on asunut joskus Suomessa mutta palannut juurilleen, kun turismin myötä kauppa taas kannattaa.

009-5-060709_LongeJohn_ (2299).jpgEteläisintä kärkeä vartioi Långe John eli Pitkä Jussi. Tämä ei ole mitään sukua skottilaisele juomalle. 009-5-060709_LongeJohn_ (2339).JPG

009-5-060709_LongeJohn_ (2342).jpgEteläosan maisemia on kuvattu jopa raamatullisiksi paratiisinäkymiksi. 009-5-060709_LongeJohn_ (2363).JPGVihreillä niityillä, riimukivien joukossa, vaeltavat lehmät vapaina sulassa sovussa kauriiden kanssa.

009-5-060709_LongeJohn_ (2304).jpgLuonnonsuojelualueen rantakivikoita miehittävät tuhatpäiset merilintuparvet, merimetsot, joutsenet, haahkat.009-5-060709_LongeJohn_ (2328).jpg009-5-060709_LongeJohn_ (2314).jpg

Mörbylångas Öland Camping & Resort

009-6-060709_Camping_ (2421).jpg

009-6-060709_Camping_ (2388).jpgIllansuussa leiriydymme saaren itärannikolle Mörbylångaan. Juuri lähemmäksi rantaa ei voisi asettua.

009-6-060709_Camping_ (2431).jpgAuringonlaskun suunnassa tuikkii mantereen valot ja horisontissa pyörii lukuisia tuulivoimaloita. Näitä on Ruotsiin pystytetty viime vuosina hyvin ahkerasti, niin rannikoille kuin tunturiinkin. 009-6-060709_Camping_ (2451).jpgSuomessa tilanne taitaa on se että kaikki kannattavat tuulivoimaa kunhan sitä ei vaan rakenneta oman asunnon läheisyyteen.

009-6-060709_Camping_ (2408).JPG

 

Leirintäalueita Öölannissa on yli kaksikymmentä. Sopiva löytyy varmasti jokaiseen makuun.

009-6-060709_Camping_ (2427).jpgOn luonnonrauhaa, menomestaa, hiekkarantaa ja vesipuistoa. Näistä löytyy tietoa esimerkiksi osoitteista olandsturism.se tai visitsweden.com. Täältä löytyy tietoa myös saaren monista kesätapahtumista. Heinäkuun 14. päivänä juhlitaan Prinsessa Victorian synttäreitä.

 

010-1-070709_Fárjestaden_ (2493).JPGMysingessä parikymmentä kilometriä sillan eteläpuolella kohoaa suuria hautakumpuja sekä taas suuri joukko tuulimyllyjä.

010-1-070709_Fárjestaden_ (2521).jpgEnnen saarelta poistumista osumme sattumalta sillan pielen pikkukaupunkiin markkinoille. Färjestaden nimettiin aikana, jolloin saarelle pääsi vain lautalla.

010-1-070709_Fárjestaden_ (2515).jpg

Nykyisinkin saaren pohjoisosaan on lauttayhteys mantereelta. Pohjoisesta pääsee laivalla myös Gotlannin saarelle.

008-050709_1Neptuni_SWE_ (1669).jpg

010-1-070709_Fárjestaden_ (2509).jpg0010-2-070709_Kalmar_ (2528)-2.jpg

Kaikki muistavat Kalmarin Unionin?

0010-2-070709_Kalmar_ (2619).jpgSillalta ajetaan mantereelle Kalmarin historialliseen kaupunkiin. Kaupungin leirintäalue on eteläpuolella saaressa. Ajoneuvopaikkoja on nurmikentällä ja varjoisassa tammimetsikössä. 0010-2-070709_Kalmar_ (2654).jpgAurinkopaneelilla varustettuna voimme mennä taas rantaan, kauemmaksi sähköpistokkeista.

Rannasta onkin hyvä lähteä melomaan. 0010-2-070709_Kalmar_ (2672).jpg0010-2-070709_Kalmar_ (2627).jpgSalmen läpi pääsee saaren toiselle puolelle. Löydämme sieltä hyvän uimarannan, jonne on myös luhyt matka leiristä jalkaisin.0010-2-070709_Kalmar_ (2602).jpg

0010-2-070709_Kalmar_ (2663).JPG

Pyörillä kylille

0011_080709_Kalmar_ (2818).jpgSeuraavana päivänä pyöräilemme vanhaan keskustaan. Tutustumme kävelykatujen putiikkeihin ja poikkeamme lounaalla0011_080709_Kalmar_ (2823).JPG0011_080709_Kalmar_ (2841).jpg

0011_080709_Kalmar_ (2844).JPG

Pitkän tovin vietämme merenkulkumuseossa. Meri on olennainen osa Kalmarin toisinaan hyvinkin sotaista historiaa.0010-2-070709_Kalmar_ (2543).jpg0010-2-070709_Kalmar_ (2542).jpg

Kalmarin linna

Linnan edustalla mantereen puolella on hieno japanilainen puutarha.0011_080709_Kalmar_ (2710).jpg

0011_080709_Kalmar_ (2789).jpgItse linna on pienellä saarella. Muhkea kivilinna on Rotsin parhaiten säilynyt renessanssilinna. Sitä alettiin rakentaa 1100-luvun loppupuolella. 0011_080709_Kalmar_ (2791).JPG0011_080709_Kalmar_ (2739).JPG0011_080709_Kalmar_ (2761)1397 linna toimi merkittävän tapahtuman näyttämönä kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuningattaren Margareeta I:n johdolla perustettiin Kalmarin Unioni.

0011_080709_Kalmar_ (2740).jpg

Nykyisin linna toimii näyttämönä mm. erilaisille kesätapahtumille.

0011_080709_Kalmar_ (2775).JPG

 

Seuraavaksi suuntaamme katseemme kohti eteläisintä Ruotsia, Skoonea….

0011_080709_Kalmar_ (2798).jpg