Suomen suurtuntureille

Saanatunturi on jokaiselle suomalaiselle tuttu, ainakin valokuvista. Se vaikuttavan näköinen seinämän kohotessa suoraan Kilpisjärven rannasta

Yliperä

Käsivarren perukka, Yliperä (Yläperä), kuluu Kölivuoristoon. Yliperässä ovat kaikki Suomen yli 1000 metriset huiput. Korkeimmalle, 1323 metriin yltää Haltitunturi. Saanakin on kilometristen listalla. Korkeutta on 1029 metriä, mutta juuri sijainti tekee siitä niin mahtavan. Tunturin kuve nousee suoraan Kilpisjärven rannasta. Saanan huipulle vie neljäkilometrinen polku ja se on usein kevättalvellakin niin tuulen kovettama että sinne pääsee ilman suksia tai lumikenkiä. –

Kilpisjärven retkeilykeskus – Majoitu näköalapaikalle

Tunturin juurelta, Neljäntuulentien varrelta löytyy yksi Suomen vanhimmista leirintäalueista, Kilpisjärven retkeilykeskus Kymmenen hengen hiihtomaja avattiin vuonna 1937. Tämä oli siitä erikoinen maja, että se harrasti myös matkustamista. Saksalaiset sotilaat siirsivät mökin Norjaan vuonna 1945. Maja palasi takaisin kotimaahansa seuraavana vuonna. Nykyistä päärakennusta on viimeksi peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1991. Retkeilykeskuksesta löytyy erilaisia majoitushuoneita sekä mökkejä. Telttailijoille ja karavaanareille on keittiö- ja huoltotilat sekä tietysti saunatilat. 150 sähköistettyä matkailuajoneuvopaikkaa on pengerretty Saanaan kupeeseen. Nousu alueelle on paikoin jyrkähkö. Mekin joudumme ottamaan lumiketjut avuksi. Jokaiselta vaunulta ja autolta avautuu upeat näkymät Kilpisjärvelle ja sen yli Mallatuntureille sekä Ruotsin ja Norjan huipuille. Lähimpänä olevien Mallatunturien takana on kolmen valtakunnan rajapyykki.

–

Tundrea

Toinen caravan-alue Tundrea sijaitsee lähellä kylän kauppakeskusta. Lomakeskuksessa on hyvinvarusteltujen mökkien lisäksi 110 matkailuajoneuvopaikkaa. Tundreassa on huoltorakennus, keittiö, pesukone ja kuivauskaappi. Sauna lämpiää päivittäin. Ravintolassa on tarjontaa aamupalasta illalliseen ja iltaohjelmaan. –

Haltinmaa

Haltinmaa on uudehko majatalo lähellä Kilpisjärven keskustaa. Haltinmaa toimii toistaiseksi matkaparkkina mutta huoltorakennus karavaanareille on suunnitteilla. Ravintola Lapintytön päivällisbufé tarjoaa mm. Lapin perinneruokia.

Ankara talvi

Yliperässä on keksitalvella kovat olosuhteet. Vuoden keskilämpötila on Suomen alhaisin ja lumen määrässä tehdään ennätyksiä. Lumipeite saattaa tulla jo syyskuun loppupuolella ja sitä kertyy useimmiten pitkälti toista metriä. Ankarista sääoloista johtuen Kilpisjärven retkeilykeskus avaakin porttinsa vasta maaliskuun puolivälissä. Lunta ja jäätä riittääkin sitten pitkälle kevääseen, jopa kesään asti. Äitienpäivänä on Kilpisjärvellä pilkkikilpailut ja Juhannuksena hiihdetään Saanalla kilpaa. Alueelta löytyy hienoja latuja aurinkoisille kevättalven päiville, puhumattakaan retkihiihto mahdollisuuksista. Saanatunturia kiertävällä ladulla on pituutta 10 kilometriä. Tunturin takana puolessa välissä matkaa on autiotupa ja kota. Kolmen Valtakunnan rajapyykille on matkaa Kilpisjärveä pitkin 10 kilometriä, Mallatunturin kautta noin 12,5 kilometriä. Rajapyykin lähellä on autiotupa.

Naapurit kylässä

Alueella on laaja moottorikelkkareitistö. Kelkkailun vapaus onkin yksi syy miksi Kilpisjärvellä käy paljon Norjalaisia, edullisten ostosten lisäksi. Retkeilykeskuksessa on noin 100 norjalaista kausipaikkaa. Puiset etuteltat puhuttavat, mutta kunta on päättänyt, että niitä saavat olla. Ne kuuluvat norjalaiseen caravan-kulttuuriin, kertoo retkeilykeskuksen eli Retkun Riitta Viik. Norjalaiset käyttävät suomenpuolella runsaasti rahaa polttoaineeseen, lihaan, olueen ja tupakkaan. Kausipaikkalaisia Kilpisjärvellä on yhteensä kolmisensataa, arvioi Riitta.

Ylös, ulos ja tunturiin

Norjalaiset ovat ulkoilmaihmisiä. Monen vaunun edustalla istuttiin ulkona pitkälle iltahämäriin. Naapuriimme tuli perjantai-iltana neljä nuorta miestä. He nostivat suuret reput selkäänsä ja suuntasivat hiihtäen Kilpisjärven yli kohti auringonlaskua. Toisessa naapurissa pakattiin moottorikelkan rekeen evästä ja porontaljoja ja poistuttiin jonnekin tunturiin. Takaisin tulivat seuraavana iltana. Mitään häiritsevää moottorikelkalla rälläämistä emme havainneet.

Kansallispuistosuunitelman kaksi puolta

Kilpisjärvi valittiin vuoden retkeilykohteeksi vuonna 2008. Asumatonta erämaa-aluetta yliperässä onkin enemmän kuin missään muualla Suomessa. Metsähallitus on tehnyt selvityksen Suurtunturien kansallispuiston rajauksista Ympäristöministeriölle. Matkailuyrittäjät vastustavat kansallispuistohanketta, koska se vaikeuttaisi matkailua ja erilaisten safarien järjestämistä ja vähentäisi norjalaisten kiinnostusta alueeseen. Saamelaiskäräjät ja poronhoitajat kannattavat hanketta, koska se rauhoittaisi poronhoitoalueet moottorikelkoilta.

P.S. Mielenkiintoinen päiväretkikohde  on Skibotn Norjan rannikolla. Matkaa Kilpisjärveltä pohjoiseen Lyngevuonon rannalle on 50 kilometriä. Mainittakoon että allekirjoittaneen matkailuauton keskikulutus Yykeänperälle ajettaessa oli n. kaksi litraa/100 km! Matka kun on suurimmaksi osaksi alamäkeä 🙂 Skibotnissa toimii Norjan caravan-yhdistyksen oma alue.