Giella eli kiela on suopungin osa jonka läpi köysi juoksee sitä kiristettäessä. Alunperin kiela valmistettiin luusta, köysi oli useimmiten tervattua hamppua. Suopunki on edelleen käytössä poroerotuksissa mutta köysi on kumia. Giella on antanut nimensä Giellajohkalle. Joen rannalla Kaamasen ja Karigasniemen puolimatkassa sijaitsee Matkailijan majatalo Giellajohka.
Harjusta ja taimenta
Lomakylä sijaitsee kalaisan Kielajoen rannalla. Joki saa alkunsa Muotkatunturien rinteiltä ja yhtyy Kaamasenjokeen, laskien lopulta monien mutkien kautta Inarijärveen. Kielajoen kalansaaliita on kehuttu kalastusblogeissakin.
Tosin joku on sanonut muutaman päivän vispaamisen jälkeen, että ihme jos tuosta joku kalaa saa. Kun oikea tuulensuunta ja sääolosuhteet, välineet ja taidot kohtaavat, nousee joesta harjusta, taimenta ja hauenpulikoita.
Leirintäalueen kohdalla ja alajuoksulla päin on muutamia lupaavia pikku koskia.
Jos ei kalaonni suosi, voi istua valmiiseen pöytään Galdotievan päärakennukseen. Ravintolassa on B-oikeudet ja ulkoterassi.
Ravintolan yhteydessä on myynnissä mm. Lappiaiheisia käsitöitä ja kalastusvälineitä.
Giellajohkassa on erilaisia majoitustiloja, mm. vierastalo Ahku, Wanhan Kalastajan Maja, Saunakamari sekä Mummola. Leirintäalueella on telttapaikkoja sekä 20 matkailuajoneuvopaikkaa, joista 16 on sähköistettyä.
Caravaanarien paikat ovat pohjoisen tyyliin melko pelkistettyjä: Hiekkakenttä ja sähkötolppa.
Huoltorakennus, jossa on vessat, suihkut ja keittiö, on kunnostettu muutama vuosi sitten.
Joenrannassa on rantakota sekä perhesauna, joka lämmitetään tilauksesta.
Giellajohkan ympäristö on matalaa tunturikoivua kasvavaa vaaraa. Kaakkoispuolen suunnalla aukeavat Muotkatunturit. Kevon luonnonpuiston retkeilyreitin eteläiselle lähtöpaikalle on matkaa n. 25 kilometriä.
avh caravan blog 