Gauja-joen laakso – Latvian kauneinta luontoa
Gauja-joen kansallispuisto on pinta-alaltaan Latvian suurin. Alue sijaitsee Riian koillispuolella. Sisämaan matkakohteista Gaujan laakso on Latvian kauneimpia alueita. Luonto on rehevää ja monimuotoista.
Alueella on useita mielenkiintoisia historiallisia kaupunkeja: Sigulda, Cesis, Valmiera, Linbazi…
Gauja-joelle
Melat uppoavat veteen rytmikkäästi. Kevyt virta lisää vauhtia kanoottiin.
Kevättulva on kasannut joenmutkaan röykkiöittäin ajopuita.
Mutkan takaa paljastuu komea pystysuora kalliorinne. Olemme aloittaneet Gaujajoen kansallispuistoon tutustumisen iskemällä suoraan ytimeen. Olemme melontaretkellä upeassa jokilaaksossa.
Majoituimme matkailuautollamme Siguldaan Makarsin leirintäalueelle joen rantaan. Alueen vieressä on hienohiekkainen uimaranta.
Makarsin caravan-alueelta saimme kyydin alueen pitäjältä Karina Makarelta hänen toiselle camping-alueelleen, Canoe Campingille.
Karina vuokraa kanootteja ja kajakkeja sekä kaikkia tarvittavia varusteita mutta meillä on omat kajakit mukana.
Canoe Camping (Kempings) sijaitsee Siguldasta lounaaseen 20 kilometrin päässä Ligatnessa. Alueella on caravan-paikkoja, telttailupaikkoja sekä huoltorakennus ja sauna.
Gaujajoen ylittää leirintäalueen kohdalla pieni lossi. Henkilöautolla siihen voisin uskaltautua mutten matkailuautolla.
Lähdemme liikkeelle leirintäalueen hiekkarannalta. Juhannusviikolla vettä on reilusta ja virta auttaa mukavasti matkanteossa. Kevättulva on kuitenkin jo ohi.
Gaujajoki kiemurtelee paikoin melko syvässäkin laaksossa. Hienoimmat maisemat ovat matkan puolivälissä. Joesta nousee pystysuoria hiekkakivikallioita.Virta on silottanut pinnat ja syönyt kallioihin syviä onkaloita.
Ruokailutaukoa pidetään puolessa välissä matkaa pienellä saarella, tai paremminkin hiekkakannaksella.
Loppupäivästä havaitsemme kukkulan harjanteella suuren Turaidan linnan. Tiedämme lähestyvämme Siguldaa ja joenylittävää korkeaa siltaa. Olemme saaneet ohjeet alittaa silta keskipilarin vasemmalta puolelta. Oikealla on kiviä ja romua.
Tähän asti melonta on ollut leppoisaa virrasta huolimatta, eikä meillä ole aukkopeitteitä. Sillan alla on kuitenkin jonkinmoinen koski. Lasken tyrskyn läpi ja saan pari ämpärillistä syliini. Maihin ei kuitenkaan tarvitse nousta, sillä Makars Camping on jo seuraavan mutkan takana.
Ilta sujuu mukavasti grillatessa ja kamppeita kuivatellessa.
Siguldan huvipuisto
Makarsin leirintäalueen vieressä Siguldassa on laskettelurinne, joka toimii kesällä huvipuistona.
Rinteiden juurella on ihmisritsa. Ihmiset singotaan ilmaan kumiköysivirityksellä kiljahdusten saattamana ja siinä sitten kiidetään hetki ylös-alas; Eräänlainen käänteinen benji-hyppy.
Rinteiden tuolihissi on toiminnassa. Sillä pääsee mäen päälle, jossa on joen ylittävän gondoliradan asema.
Tuolihissiä käyttävät myös alamäkipyöräilijät sekä kiipeilyseikkailijat, joille on rakennettu reitti rinnettä alas puusta puuhun.
Rinteessä on myös metalliputki, johon kinnitetyillä kelkoilla tullaan vauhdilla alas. Huvipuistossa on myös erilaisia liukumäkiä, pomppulinnoja sekä ravintola.
Seuraavana päivänä tutustumme Siguldan linnoituksen raunioihin, joissa järjestettään kesän mittaa mm. oopperajuhlia.
Linnan lähellä pysäköintialueella on tori, josta saa mm. erikoisesti koristeltuja Siguldan kävelykeppejä.
Seuraavaksi köysirata vie meidät Gaujajoen laakson toiselle puolelle Krimuldaan, jossa on palatsimainen linna. Se on toiminut asuntona ja lomanviettopaikkana.
Pihalla on puolikaarenmuotoinen rakennus auringonottoon. Auringonsuuntaan oleva seinä avattiin ja näin voitiin ottaa aurinkoa säädyllisesti aikana jolloin pienissä pukeissa esiintyminen ei ollut sopivaa.
Kartanon yhteydessä on mukava kahvila.
Turaidan museoreservaatti
Seudun hienoin linna löytyy joen toiselta puolelta, Siguldan linnaa vastapäätä. Turaidan sotalinna ja viereinen taidepuistoalue, kartano ja kirkko on ollut vuosia Latvian suosituin turistikohde.
Turaidan linnan ja linnoituksen rakennustyöt aloitettiin jo 1200-luvulla. Silloin aluetta hallitsivat suomensukuista kieltä puhuvat liiviläiset. Linna torniin noustaan portaita, joissa on satoja askelmia. Vaiva kannattaa nähdä jos jalat kantavat.
Maisemat ylhäältä ovat upeat ympäröiviin reheviin lehtometsiin ja alas Gaujoen laaksoon. Vastapäisellä harjanteella näkyy Siguldan linna, hädintuskin tykinkantaman päässä.
Linnaa ympäröi laaja puistoalue, jossa on erilaisia rakennuksia, kirkko ja runsaasti veistoksia.
Pikkupoikia – ja vähän isompikin – tuntui kiinnostavan eniten radio-ohjattava ruohonleikkuri.
Pääportin luona on matkamuistomyymälä ja tori, josta saa meripihkaa, keramiikkaa ja käsitöitä.
Matkalla linnalta poikkeamme laakson pohjalla Latvian suurimmassa luolassa.
Cesis, vanhakaupunki ja kaksi linnaa
Gaujan kansallispuiston itäisemmässä päässä on historiallinen Cesisin kaupunki. Idyllisessä keskustassa on paljon kävelykatuja ja vanha kirkko.
Löydämme tuoksuvan kukkatorin sekä kahvilan, joka on erikoistunut eläintenmallisiin leivoksiin.
Cesisin vanha linnoitus on osittain raunioitunut taisteluissa mutta suuria alueita on nyt kunnostettu.
Linnan holveissa ja tornien portaikoissa kuljetaan pimeässä. Portilta jokainen saakin mukaansa kynttilälyhdyn. Vanha Cesis aukeaa hienosti linna korkeimmasta tornista.
Linnoituksen vieressä on uudempi linna joka on rakennettu myös asumiskäyttöön.
Sisällä on laaja näyttely alueen historiasta: Esineistöä, opastauluja ja multimediaruutuja.
Apalkalns on caravan-alueiden parhaimmistoa
Cesiksen vieressä maaseudulla on korkeatasoinen caravan-alue, Apalkalns. Aluetta pidetään Latvian korkeatasoisimpana. Kilpailee ehkä paremmuudesta Ventspilsin Piejuras Campingin kanssa, joka on erityyppinen kaupunkialue.
Apalkalns on laaja kumpuileva nurmikenttä Raiskuma-järven rannalla. Matkailuajoneuvoille Apaplkansissa on hyvät taskut, joiden vieressä on kaiteillavarustetut puuterassit ja sähkötyolpat.
Alueella on myös mökkejä, sauna ja hyvä keittiö ja ruokailutila.
Latviassa on melko yleistä että keittiötiloja ei ole ollenkaan, korkeintaan tiskipaikka. ” Meillä on ravintola”, sanotaan.
Apalkalnsissa on myös hyvä kemssantyhjennyspaikka ja ajokaivo.
Raiskuma-järvelle pääsee soutelemaan ja melomaan.
Venerannan vieressä on pieni sympaattinen saari ja uimaranta. Apalkalns vuokraa kanootteja ja järjestää myös melontaretkiä kuljetuksineen Gaujajoelle.
Lapsille on alueella hyvä leikki- ja kiipeilypaikka.
Gauja-joen kansallispuistossa on paljon nähtävää ja koettavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kansallispuiston ympäristössä on myös mielenkiintoisia pikkukaupunkeja kuten Valmiera ja Limbazi. Nyt on kuitenkin suunnattava takaisin koti-Suomeen, tällä kertaa itä-kautta. Ajamme Latvian Valgan kautta Eestin Tartuun ja Rakvereen. Tälläkin reitillä tiet ovat erinomaisessa kunnossa. Itä-Kautta kotiin matkaavalle löytyy Eestin puolelta hyviä caravan-alueita, kuten Vaikla Forell Peipsijärven lähellä, ja pohjoisrannikon Saka Moisa tai Meroja.
Yksi kommentti artikkeliin ”Gaujan kansallispuisto”