Vanha kylpyläkaupunki

Eestissä on ollut aikanaan useita perinteisiä kylpyläkaupunkeja. Yksi edelleenkin toimiva sellainen on Haapsalu. Ensimmäinen mutakylpylä Haapsalussa avattiin vuonna 1825.

Nykyisin kaupungissa on kolme kylpylää, Fra Mare, Spa Hotell Laine ja Haapsalu Spa. Fra Mare sijaitse matalan merenlahden rannalla, vastapäätä keskustaa.

Fra Mare Thalasso Span edustalla on Haapsalun suosituin uimaranta. Ranta on matala ja uimaan pitää kahlata pitkälle. Vastalahjaksi vesi on kesällä lämmintä.

Kun lähdemme uimarannalta keskustaan, tulemme Haapsalun rautatieasemalle. Upean vanhan aseman edustalla seisoo muutamia vetureita mutta kiskot eivät vie etelään eivätkä pohjoiseenkaan.

Kiskot myytiin yksityisyritykselle 90-luvulla 300 eurolla ja rata purettiin vuonna 2004. Haapsalulaisten muistoissa on kuitenkin vielä aika jolloin kaupunkilaisia lähetettiin tavaravaunuilla Siperiaan opiskelemaan.

Vanha keskusta on kunnostettu hienoksi

Haapsalun keskustaa halkoo idyllinen kävelykatu. Vanhat puutalot on kunnostettu ja hyvässä maalissa.

Kävelykadun varrella on useita mielenkiintoisia kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.

Muuriääre Kohvik on niin suosittu, että siellä käydään Tallinasta asti.

Ruotsintorilta löytyy kaupoista mielenkiintoisin, eräänlainen puutavarakauppa.

Hyllyillä ei ole raakalauttaa vaan hyvin pitkälle jalostettuja puuesineitä. Hienoja matkamuistoja!

Viereisessä rakennuksessa on vanhoilla hirsillä ja lankuilla sisustettu Talumehe Körts, jossa Haapsalun Suomiseurakin kokoontuu. Haapsalussa asuu noin sata suomalaista, kertoo meitä opastava ja Haapsalussa leirintäaluetta pitävä Markku Lehtonen.

Keskustasta jatkamme rantaa kohti. Ohitamme vanha puutalon, joka on suomalaisessa omistuksessa. Yläkerrassa on tullut yövyttyä muutaman kerran…

Rantapromenadilla, rantaa seurailevalla kävelytiellä on Rantapaviljonki Kuursaali.

Kävelytie päättyy Aafrika randin uimarannalle.

Takaisin keskustaan tullessa poikkeamme Ilonin ihmemaa-perhekeskukseen. Iloni Wikland on kuvittanut yli 30 Astrid Lindgrenin satukirjaa, mm. Peppi Pitkätossun.

Piispanlinna 1200-luvulta

Retken päätteeksi astelemme holvikaaren ali piispanlinnan muurien suojaan.

Käymme katsastamassa1279 valmistunutta tuomiokirkkoa, joka on Skandinavian ja Baltian suurin yksilaivainen kirkko.

Sen kastekappelin ikkunaan ilmestyy Valkoisen Daamin haamu joka vuosi elokuussa täyden kuun aikaan, kertoo Markku.

Pikseke Camping

Kaupunkioppaanamme toiminut Markku Lehtonen on vaikuttanut pitkään Virossa. Hän toimi mm. opiskeluaikanaan Tallinnassa matkaoppaana, kunnes Neuvostoliiton turvallisuusviranomaiset laittoivat hänet viisumikieltoon. Markku Viron-ystävä suurella sydämellä. Mm. Turun kaupungin virkamiehenä ja Varsinais-Suomen Viro-keskuksen johtajana hän oli  rakentamassa Turun ja Varsinais-Suomen suhteita Viroon. Markku on julkaissut kirjan Minun Vironi, jossa hän kertoo Viron historiasta ja nykypäivästä – miehityksestä vapautumiseen. http://www.tuglas.fi/minun_vironi

Haapsalussa Markku on toiminut matkailuyrittäjänä Virolaisen vaimonsa Even kanssa. Markku itsekin karavaanarina ja Eesti Karavaan Klubin jäsenenä tietää mitä karavaanari tarvitsee. Camping Piksekelle kesä 2016 on kahdeskymmenes.

20 vuotta leirintäyrittäjänä

Leirintäalue Pikseke sijaitsee parin kilometrin päässä Fra Mare kylpylästä. Piksekestä pääsee bussilla keskustaan ja takaisinkin. Pysäkki on portin vieressä.

Kerran päivässä kaupungin suuntaan pääsee myös kumipyöräisellä kaupunkijunalla.

Alunperin leirintäalueeksi raivattiin oma piha mutta nykyisin tilaa on tuplasti. Valtiolta saatiin vuokrattua lisää tilaa naapurista.

Sähköpaikkoja alueella on 35:lle matkailuajoneuvolle. Tiivistäen sopii enemmänkin, jos telttapaikatkin otetaan käyttöön.

Pikseken alue on puistomainen. Vaunupaikat ovat erilaisten puu- ja pensasrivistöjen väleissä. Kukkia, pensaita ja omenapuita kasvaa pihalla runsaasti. Sään ja mieltymysten mukaan löytyy varjoisia tai aurinkoisia paikkoja.

Markku ja Eve asuvat alueen keskellä omakotitalossa, jonka alakerrassa on alueentoimisto. Piharakennuksessa on vessat ja suihkut.

Toisessa rakennuksessa on lisää vessoja sekä katettu kesäkeittiö.

Pihan perällä on saunarakennus, jossa on vielä lisää suihkuja.

Piha-alueella on leikkipaikka, vesipiste, ajokaivo ja kemssantyhjennys. Alueella toimii WLAN. Vilkkaimpaan kesäaikaan toimitetaan leiriytyjille tuoreet leivonnaiset joka aamu läheisestä leipomosta.

Suomalaiset karavaanarit enemmistönä

75 prosenttia Pikseken vieraista on karavaanareita, loput ovat telttailijoita tai mökkeilijöitä. Mökkejä Piksekessä on kaksi.

Karavaanareista noin 40 prosenttia on suomalaisia. Seuraavilla sijoilla ovat saksalaiset ja hollantilaiset. Neljännellä sijalla, kasvavana ryhmänä on eestiläiset karavaanarit.

Suomalaiselle koiran kanssa matkustavalle on Piksekessä erinomainen palvelu. Tuttu eläinlääkäri tulee soitettaessa paikanpäälle ja tuo Suomeenpaluun edellyttämät lääkkeet ja palvelu on edullista!

Tapaamme Piksekessä erikoisen ”karavaanarin”. Yli 80-vuotias pyörämatkaaja Sue Bastian on kotoisin Oregonista. Hän on toista kertaa Piksekessä, tällä kertaa yhteensä kahden kuukauden matkalla. Kulkupekinä on 27-vaihteinen polkupyörä, joka taittuu lentomatkan ajaksi matkalaukkuun. Perillä matkalaukkuun kiinnitetään pyörät ja vetoaisa – ja näin kapsäkki muuntuu peräkärryksi!