Kun lähdemme ajelemaan Ventspilsistä rannikkotietä pohjoiseen Kuurinmaalle, tulemme Latvian suurimmalle niemelle Kolkalle.
Ajoreitti itsessään ei ole kovin kummoinen. Hiekkamaalle rakennettu hyväkuntoinen asfalttitie halkoo matalaa mäntymetsää, joskus kilometreittäin kuin viivottimella karttaa piirrettynä.
Meri on jossain vasemmalla mutta ei näy missään vaiheessa tielle. Matkalla ohitamme joitain maalaistaloja ja poikkeamme pikkukykylässä kaupassa. Matkan varrella on muutamia mielenkiintoisia kohteita.
Irbenen autiossa kylässä tuijottaa meitä parinkymmenen hylätyn kerrostalon tyhjät ikkunat. Talojen asukkaat ovat muuttaneet pois kun Neuvostoliitto hylkäsi vuonna 1991 radioteleskooppiasemansa.
32 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni rakennettiin vakoilemaan länsivaltojen sotilaallista radioliikennettä. Nykyisin antennialue on suljettu mutta näkyy tielle. Antenni aiotaan purkaa.
Majakka ja perävaunu
Mikeltornis eli Mikelmaka on yksi Liivinrannan kahdestatoista perinteisestä liiviläiskylästä. (Liivinkieli on sukua suomen ja eestin kielille.) Hiekkatie kurvailee kylässä muutamien talojen ohi eikä selkeää keskustaa ole.
Koulua täällä joskus pidettiin mutta sekin on ikkunaton ja leikkitelineet pihaheinikossa ruosteessa.
Pieni kirkko löytyy ja sen likeltä majakka.
Kipuamme reilut 250 askelmaa majakan huipulle. Rankka nousu mutta kannattaa.
Majakan huippua kiertää puolisen metriä leveä silta ja metrin korkuinen kaide.
Olo tasanteella hirvittää mutta maisemat ovat komeat. Takana on asumatonta metsää ja muutama peltotilkku, edessä merta ja merta. Vasemmalla ja oikealla hiekkaranta ulottuu silmänkantamattomiin. Meri on muovannut rantaan paikoin jopa 20 metriä korkean hiekkapenkereen.
Käymme vilkaisemassa majakan jälkeen perävaunuja Mikelbakan leirintäalueella. Nurmialueen keskellä on ravintolarakenus. Kenttä kiertää mökkirivistö ja joukko asuntovaunuja.
Siis asuntovaunuja, ei matkailuvaunuja. Pari latvialaista karavaanariakin paikalla näkyy olevan. Ravintolan terassilta meitä seurataan hieman juron näköisinä.
Mahtaako johtua pitkistä Juhannusjuhlista vaiko huomenna odottavasta työpäivästä. Latviassa Juhannusta juhlitaan oikeana keskikesänä. Tänä kesänä Juhannuspäivä osuu tiistaille. Vapaata tulee siis neljä päivää – siinä ehtii jo juhlimaan…
Kahden meren kohtauspaikka
Kolkaniemellä kohtaavat suuren Itämeren ja pienemmän Riianlahden aallot. Tietyllä tuulensuunnalla matalaan niemeen muodostuu arvaamaton ristiaallokko.
Meriliikenteelle niemi on vaarallinen koska matalaa riittää pitkälle.
Matalikon kärkeen kuudenkilomerin päähän valmistui keinotekoinen saari ja majakka vuonna 1884. Saari on ainoa Latvian merialueella.
Niemen kärjessä pysäköintialueen vieressä kohoa puinen näkötorni, jota miehittävät keväällä lintujen muuton tarkkailijat.
Kesällä alue on surffaajien paratiisi. Kolkaniemellä on toinenkin näköalapaikka, mutta ruuhkaisella pysäköintialueella pyydetään maksua ja ohitamme paikan.
Leiriytymään
Niemen jälkeen tie kurvaa kaakkoon. Ohitamme Melnsilsin leirintäalueen, joka on keskittynyt enempi mökinvuokraukseen. Niemellä on muutamia muitakin perinteisiä leirintäalueita mutta päätienvarressa ei opastetia ole.
Meidän on tarkoitus yöpyä Enguressa mutta emme löydä paikkaa. Myöhemmin kuullemme ettei se olekaan meren rannalla. Ajamme pätkän takaisin pohjoiseen Abracsiemsiin ja samannimiselle leirintäalueelle meren rantaan.
Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina Abracsiems on melko hiljainen mutta vielä hiljalleen savuavista kokon pohjista näkee että täälläkin on Jussia juhlittu.
Alueen mökit keskittyvät toiseen päähän. Modernit mökit, vessat ja tiskauspaikka ovat siistissä kunnossa.
Pihan koristeina on hauskoja kukka-asetelmia.
Caravan alue toisessa päässä leiriä on nurmikentällä aivan rantapenkereellä.
Asetumme taloksi ja nautimme tuuliseinän takana lämpimästä iltapäiväauringosta.
Illemmalla teemme pitkän kävelymatkan rannalle.
Vesilelujakin olisi mutta tuuli on illalla turhan vilpoinen.
Huomenna suuntaamme kohti Riikaa. Lähestyessämme pääkaupunkia joudumme puhallusratsiaan. Arvasinkin tämän, koska on usean vapaapäivän jälkeinen arkipäivä. Meillä mittari näyttää nollaa.
Latviassa rattijuopumuksen promilleraja on 0,5.