Peipsijärven pikkukylissä aika on pysähtynyt

Peipsijärvi, viroksi Peipsi-Pihkva on Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva suuri järvi.

Järven kokonaispinta-ala on 3 555 km². 152 kilometriä pitkä järvi on Viron suurin ja koko Euroopan viidenneksi suurin luonnonjärvi Laatokan, Äänisen, Vänernin ja Saimaan jälkeen. Peipsijärvi laskee Narvajoen kautta Suomenlahteen. Syvyyttä on parhaimmillaan vain 15,3 metriä ja vesi lämpiää nopeasti.

Järvellä on kokoa sen verran että vastarantaa ei erota. Pohjois- ja luoteisosassa on luonnonkauniita mäntyisiä rantametsiköitä, mielenkiintoisia pikkukyliä ja paljon upeita hiekkarantoja. Laulavaksi hiekaksi kutsutaan rantojen piihiekkaa, joka tuottaa tiettyä ääntä, kun sen päälle astuu. Pohjoisrannikko on Peipsijärven suosituinta lomailualuetta ja leirintäalueita onkin runsaasti.

Alue on melko syrjäistä ja rannikon pikkukylissä tuntuu, kuin aika olisi pysähtynyt useita kymmeniä vuosia sitten.

Länsirantaa pohjoiseen

Ajelemme Peipsin rantaan Tartun korkeudella. Olemme liikkeellä elokuun loppupuolella ja matkailijat ovat todella vähissä. Muutamat harvat tuntuvat posottavan päätietä.

Kun ajamme pienemmille teille rantaan, loppuvat vastaantulijat lähes kokonaan.

Ensimmäinen leirintäalue on Kolkja Puhkeküla Kolkjan kylässä. Rantaan on ikäväkyllä matkaa kilometri. Haemme nimenomaan rantapaikkaa, Eestin suurimman järven rannalla kun liikutaan.

 

 

 

Pienen Varnan kylän kohdalta löytyy mahdollinen majapaikka, Willipu Külalistemaja, jonka nurmikenttä ulottuu aivan rantaan.

 

Pihapiirissä on mökkejä sekä lammen rannalla mukava piknik-paviljonki. Alue on kuitenkin kokonaisuudessa varattu hääjuhliin. Joudumme jatkamaan matkaa pientä hiekkaista rantatietä pohjoiseen.

Hieman ennen Alatskiven kylää on Hansu Turismitalu, eikä sekään ole rannassa….

Hiekkatie vaihtuu asfaltiksi, joka on seudulla tasaista ja hyväkuntoista.

Alatskivi

Saavumme Alatskiven kylään. Kartanon valtavan kivinavetan vierelle pystytetyltä kirpputorilta teemme seinänaulakkolöydön.

Samassa pihapiirissä on myös matkamuistoja ja käsitöitä myyvä putiikki.

Apollo Belvedere maalaisravintolassa on hyvää ruokaa ja hinnat kohdallaan.

Altskiven linna on rakennettu alunperin 1500-luvulla. Nyt se hohtaa valkoisena 188-luvun uusgoottilaisessa asussaan.

Saleissa on kalusteet, upeita seinäpanelointeja ja koristeellisia tapetteja.

Alakerran suurimmassa salissa on hieno mutta kohtuuuhintainen ravintola.

Kallaste

Kallasten kylällä vähän pohjoisempana tullaan taas Peipsin rantaan. Kylä on ”modernimpi” eli kolkkoa neuvostoaikaista rakennusta täynnä.

Kylältä löytyy kuitenkin hyvä ruokakauplus ja sen nurmipihalta pieni kesätori.

Illalla maistuu lihapallit…

Rantaa pohjoiseen

Rannakylästä löytyy leirintäalue, Ranna Puhkebaas. Alueella on yksi teltta.

Saunakin olisi mutta kovin on hiljaista. Jatkamme matkaa pohjoiseen.

Marjan Majakin on näin loppukesästä tyhjillään.

Tarjolla olisi laaja nurmikenttä, jonka keskellä on sauna. Koska tämäkään ei ole rannassa, jatkamme matkaa.

Aarde Villa

12 kilometriä Mustveen eteläpuolella on Aarde Villa, entinen Postiasema.

Sen suojaisalla sisäpihalla on muutama mukava matkailuajoneuvopaikka. Pihalla on isot hirsiset ruokailu- ja grillauskatokset, joissa mahtuisi järjestämään isommankin banketin.

Rannassa on sauna ja hieno hiekkaranta. Pihan külalistemajassa on ravintola ja majoitustiloja. Soutuveneitä ja polkupyöriä saa vuokrata. Alueella on wifi-yhteys.

Mustveen kaupunki

Aarde Villalta ajelemme pohjoiseen rannan pieniä hiekka- ja asfalttiteitä pitkin. Syrjäteille kannattaa poiketa jos haluaa siirtyä ajassa taaksepäin. Talot ovat vanhoja hirsimökkejä mutta enimmäkseen siistejä ja kohtuukuntoisia. Autoja ei juuri ole. Joku vanha pappa tulee polkupyörällä vastaa kauppakassi ohjaustangossa.

Venäjältä pakeni vallankumouksen alkaessa Peipsin rannoille Vanhoillis-ortodokseja. Rantakylissä on useita pieniä toimivia luostareita ja kirkkoja (Vanausuliste Kirik).

12 kilometrin rantatien jälkeen on Musteveen kaupunki.  Kaupungista löytyy pieni satama, museo ja useita kirkkoja. Mustvee on kaupunki vaikka asukkaita onkin nykyisin vain reilut 1600.

Satamaa vartioi kivinenn Ahti-patsas.

Torioja

 

Mustveestä pohjoiseen noin 30 kilometriä on taas leirintäalue keskittymä. Ensin on Toriojan alue, jossa on mökkejä sekä iso ruokailukatos. Ranta on heinikkoinen ja rämettynyt.

 

 

Useita Metsähallituksen alueita

Seuraavana on useampiakin telkimisaloja eli telttailualueita, joista tulee mieleen neuvostoajan pioneerileirit.

Nämä ovat Viron Metsähallituksen (RMK) ylläpitämiä alueita. Metsässä voi olla kymmeniä pieniä ruokailukatoksia, tulentekopaikkoja sekä telttapaikkoja. Huoltotilat rajoittuvat vain vessoihin ja suihkuihin.

Kauksi Telklaager

 

Me yövymme Kauksin Telklaageriin, jossa on pieni kahvila ja mökkejä ja suihkut.

 

 

 

 

 

Ulkovessa on rakennettu suuren altaan päälle. Näin loppukesästäkin huusissa on aidot aromit. Mitähän ne ovatkaan kesähelteillä.

Sähköäkin löytyy: Pistorasiat on kiinnitetty rautalangalla mäntyjen kylkeen.

Mäntyisen harjanteen takana aukeaa valtavat hiekkarannat. Ääripäätä ei erotu kummassakaan suunnassa.

Vaikla Forel

Sisämaahan päin pohjoiseen Vaiklan kylään ajaessa tullaa upouudelle Vaikla Forelin caravan-alueelle. Ajoneuvoille on hyvät hiekkaiset taskut ja sähkötolpat. Alueen yhteydessä on ratsastustila, lohilampi ja hyvä ravintola. Myös saunarakennus on uusi ja hieno. Vaikla Forell on Pipsijärven korkeatasoisin alue ja siitä on oma juttunsa.

Kuremäe luostari

Vaiklasta kannattaa vielä poiketa pätkä pohjoiseen, jossa on Kuremäe ja upea luostarialue.

Rakennukset ovat hienossa kunnossa ja luostarin puutarha on aivan upea.

Jopa pihan halkopinot ovat taidetta.

Luostarin Ortodoksi-kirkko on vuodelta 1891 ja on täynnä kullankimallusta.

Suvi

Takaisin Peipsijärven rantaan. Itäänpäin mentäessä ohitetaan taas RMK:n retkeilyalue ja Suvi Lomakeskus, jonka yhteydessä on caravan-paikkoja.

Vasknarva

Aivan Peipsijärven koilliskulmassa Narvajoen suulla on pieni Vasknarvan kylä.

Hienon vitivakoisen luostarin ja kirkon pihalla rehottavat ruusut.

Narva on rajajoki ja vanha kulkureitti, jota viikingitkin käyttivät tehdessään ryöstöretkiä syvälle sisämaahan. Rannat olivat vahvasti linnoitettuja.

Vanhan linnoituksen raunioilta voi nyt tirkistellä Venäjän puolelle – ilman viisumia.

Narva

Peipsijärven vedet laskevat Narvajokea pitkin Suomenlahteen. Sinne mekin laskemme. Käymme katsastamassa Narvan kaupungin. Rajajoen rannalla Narvan puolella on Hermannin linnoitus.

Vastarannalla Iivananlinnan tornissa liehuu Venäjän lippu.

Uudempaa rakennustyyliä Narvassa edustaa neuvostoaikaiset kerrostaloalueet, jonne en haluaisi lähteä iltahämärissä kävelemään.

Narvan läheltä meren rannalta löytyy pari leirintäaluetta.