Skoone – Ruotsin mansikkapaikka
Skåne tai suomalaisittain Skoone on Ruotsin eteläisin maakunta.
Hedelmällisen maaperän ja leudon ilmaston vuoksi se on ruotsin vilja-aitta.
Suurin osa maaseudusta on kauniisti kumpuilevaa viljelysmaata, jota rytmittävät pienet metsäalueet.
Maakunta huokuu historiaa ja vanhaa kulttuuria.
Skoonen nähtävyyksinä on kivikautisia megaliittihautoja, pronssikauden suuria hautakumpuja, kirkkoja, linnanraunioita ja herraskartanoita.
HOVDALA SLOTT
Skoone kuului keskiajalla Tanskalle ja siirtyi Ruotsille kovan sotimisien jälkeen vasta vuonna 1658. Tanskaa muistuttava murre on säilynyt. Ruotsinkielellä ei suomalainen siis kovin helpolla pärjää. Skånskaa pidetään jopa omana kielenään.
Dekkarien ahmioina meidän mielenkiintomme kohde on Ystad, Wallanderin kotipaikka.
Siideriostoksille
Vietimme pari päivää Öölannin saarikierroksen jälkeen mantereen puolella Kalmarissa. Taivalla velloi synkkiä pilviä mutta sade ei osunut kohdalle.
Tänä aamuna matkalla etelään vettä tulee sitten sitäkin enemmän!
Kun ajelemme rannikkoa etelään, sade onneksi loppuu. Saavumme viitisenkymmentä kilometriä ennen Ystadia pieneen Kivikin kaupunkiin, joka on kuuluisa omenapuutarhoistaan ja omena markkinoistaan.
Omenat käytetään pääosin Kivikin siideriin ja omenamehuihin.
Tuotantolaitoksen yhteydessä on hieno puutarha josta löytyy monenmoisia yrttejä mutta tietenkin hehtaarikaupalla omenapuita.
Myymälän hyllyt notkuvat juomia. Hienoimmat siiderit on pakattu kuin kuohuviini.
Kilometreittäin hiekkarantaa ja kummallinen kivikehä
Etelärannikolla on runsaasti hyviä hienohiekkaisia uimarantoja.
Noin 20 kilometrin ennen Ystadia kurvaamme Löderup Strandbadiin, josta löytyy mielenkiintoinen kivikehä, halkaisijaltaan 67 metriä.
Kehä on rakennettu vuonna 600 eKr. Tarkkaa tietoa kivikehän tarkoituksesta ei ole.
Polttohautausalueeksikin sitä on epäilty, vai onko se vain jonkinlainen paikka auringonpalvontaan?
Mielenkiintoiseksi kehän tekee se että kymmenien kilometrien säteeltä ei löydy yhtään luonnonkiveä.
Täysi arvoitus on mistä ja miten kivet on paikalle tuotu.
Rannassa on huvivenesatama ja hyvä merihenkinen ravintola.
Löderup Strandbadissa olisi myös leirintäalue mutta me jatkanne illansuussa vielä Ystadiin.
Wallanderin jalanjäljille
Dekkari-kirjallisuuden ja -TV-sarjojen ystävät tuntevat varmasti Henning Mankellin ja poliisi Kurt Wallanderin.
Wallanderin ystäville pakollinen käyntipaikka onkin Kurtin kotikaupunki, meren rannalla sijaitseva Ystad.
Wallander-kohteisiin löytää painettujen oppaiden avulla tai helpommin opastetuilla retkillä, vaikkapa paloauton kyydillä.
Ystadin kaduilla kuvattiin myös useita Wallander-elokuvia.
Ystadin kaupunki toimi yhtenä Ruotsin yhdyskaupungeista Manner-Eurooppaan, mutta kun rantarata vedettiin Ystadin sijasta Malmöhön, jäi kaupunki sivuun.
Tämä on toisaalta onnikin. Kaupunki on säilynyt kodikkaana pikkukaupunkina. Turistit viihtyvät vanhojen talojen ja linnamaisten kirkkojen välissä mutkittelevilla kaduilla ja kujilla.
Useiden talojen seinillä kiikeilevät parimetriset kukinnot.
Vanhimmat rakennukset ovat peräisin varhaisemmalta keskiajalta, mm. vanha fransiskaaniluostari, josta löytyy mielenkiintoinen museo sekä upea ruusutarha.
Ystad on myös oiva paikka himo-shoppailijalle.
Kävelykatu ja sen ympäristö on täynnä erilaisia mielenkiintoisia putiikkeja.
Ja välillä voi istahtaa miellyttävään katukahvilaan lepäilemään.
Ystadin caravan-alueella on vilkasta
Mikäli haluaa leiriytyä Ystadiin, kannattaa varata paikka ajoissa. Täällä on heinäkuussa vilskettä.
Leirintäalueen palvelut ovat hyvät ja erilaisia tapahtumia on pitkin kesää.
Uimarannat ovat erinomaisia myös Ystadin ympäristössä.
Rannalla seisoo riveittäin hauskoja pieniä mökkejä, badhytter.
Jos matkan suuntaa on Keski-Eurooppaan, pääsee Ystadista laivalla Saksaan ja Puolaan.