Ahvenenmaa

Maarianhamina, pääsaari ja itäisiä osia

Ahvenanmaa on aina ollut suomalaisten suosima matkakohde. Se on lähellä mutta hieman eksoottinen – melkein kuin ulkomailla.

.

.

.

Ahvenanmaan kaunis saaristo, lämmin ja usein vähäsateinen merellinen ilmasto sekä hyvät kalavedet houkuttelevat. Luonto on monipuolinen, pienetluodot ja ulkosaaret ovat karuja kun taas pääsaaren sisäosista löytyy lehtomaisia alueita laajoine omenapuutarhoineen. Nähtävyyksiä ja palveluita löytyy matkailijoille monipuolisesti. Hyväkuntoinen tieverkosto ja lyhyet ajomatkat houkuttelevat myös pyöräilemään. Karavaanarin kannattaakin Ahvenanmalle lähteissään ripusta polkupyörät auton perään sekä nosta kajakit katolle, mikäli sellaisia satuu omistamaan.

Takavuosina Ahvenanmaalla koki olevansa ulkomailla, kun piti pärjätä toisella kotimaisella kielellä. Tai sillä kolmannella eli elekielellä. Nykyisin tilanne on muuttunut, kun monet nuoremmat matkailuyrittäjät ovat opiskelleet mantereen puolella ja siksi suomenkieltäkin taidetaan melko laajasti.

.

Maarianhaminan hienot museot ja museolaiva

Ahvenanmaa koostuu ns. pääsaaresta, useista pienemmistä saarista sekä valtavasta joukosta luotoja. Pääsaaren eteläiseltä niemeltä löytyy Ahvenanmaan pääkaupunki Maarianhamina. Keskusta on kesäaikaan vilkas kävelykatuineen sekä monine kauppoineen ja ravintoloineen.

.

.

.

Tunetuin pääkaupungin vierailukohteista lienee länsisataman Merenkulkumuseo sekä museopurjelaiva S/V Pommern, viimeinen ehjänä säilynyt teräsparkki maailmassa. Ahvenanmalla oli purjelaivojen loppuaikoina maailman suurin purjehtiva kauppalaivasto!

Merenkulkumuseo on laajentunut ja näyttelyitä uudistettu muutama vuosi sitten. 2016 se valittiin vuoden museoksi. Kauppamerenkulun lisäksi esitellään mm. laivanrakennusta, koneellista merenkulkua, navigointia ja meriturvallisuutta. Näyttelyihin on yhdistetty merenkulkuun liittyviä henkilökahtisia kertomuksia.

.

.

.

.

.

Merillä liikkumiseen liittyy myös itäsataman Merikortteli, josta löytyy vanhoja aluksia, mm. purjelaiva Albanus.  Itäsatamassa on myös mielenkiintoisia myymälöitä ja ravintoloita riittää koko rannan pitudelta, ravintolalaiva mukaan lukien. Suosikkimme oli Maarianhaminan pursiseuran suuri rantaterassilta, josta oli mukava seurailla satama-alueella liikkuvia matkailijoita.

.

.

Ahvenanmaan kulttuuria

Täysin uusittu perusnäyttely Kultturihistoriallisessa museossa esittelee seudun historiaa karuille saarille rantautuneista hylkeenpyytäjistä nykypäivän globaaliin ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan asti. Näyttely on jaettu kronologisesti muinaisaikaan, keskiaikaan, suurvalta-aikaan, 1800-lukuun ja 1900-lukuun. Näin kävijät voivat vaiheittain käydä läpi Ahvenanmaan historiaa 7 500 vuoden ajalta.

.

.

Saman katon alta löytyy Ahvenanmaan taidemuseo, jossa on omia kokelmia sekä vaihtuvia näyttelyitä.

.

.

Maarianhaminan museo puolestaa esittelee kaupunkia valtavana  pienoismallina, joka rakennettiin 1920-luvun kaupunkikuvan mukaan.

.

.

.

Kastelholma, Jan Karlsgården ja vankilamuseo

Maarianhaminasta reilu parinkymmentä kilomtriä itään sijaitsevat Ahvenanmaan suositut käyntikohteet, Kastelholman linna, ulkomuseo ja vankilamuseo sekä Bomarsundin linnan rauniot. Heti alkumatkasta Maarianhaminan keskusta ulkopuolelta löytyvät pääkaupungin suurimmat marketit.

Matkalla itään tie sukeltaa kalliotunnelinn ja sen jälkeen salmea ylittävälle sillalle. Kallion huipulla on näköalapaikka ja ravintola Uffe på Berget. Ravintola terasseineen on seissyt kallion laella jo vuosia. Uudempi rakennus on yli 30-metrinen näkötorni, josta avautuu näkymä saaristoon niin kauas kuin silmä siintää.

.

.

Keskiaikainen Kastelholman linna on rakennettu Ruotsin vallan ajalla. Se hylättiin 1600-luvulla ja pääsi rapistumaan pahasti. Nyt linna on jo suurimmaksi osaksi entisöity. Yhteen saliin on rakennettu vanhaa mukaillen kalustus ja koristemaalatut puupaneloinnit olkieristyksillä. Linnat eivät siis olleet kolkkoja kiviluolia, vaikka sellaisen mielikuvan vanhoista linnoista usein saa. Vaikka komeita saleja olikin, komennus linnaan Suomen puolelle oli kuitenkin useimmiten jonkinlainen rangaistus.

.

.

Linnan vieressä on hyvin laaja ja monipuolinen ulkomuseo Jan Karlsgården, joka esittelee monipuolisesti elämää Ahvenanmaa maaseudulla ja suuremmilla kartanoilla. Se on ryhmä maatilan rakennuksia, tuulimyllyjä, aittoja, sepänpajoja, eläinsuojia ja venevajoja, sekä kalusteita ja työkaluja.

.

.

Samalla alueella on postitienäyttely sekä museoitu kruununvankila Vita Björn, joka oli toiminnassa vielä 1950-luvun lopulla.

Museoalue on hyvä paikka nauttia lounasta. Vankilamuseon vieressä on ravintola Smakby jonka yksi perustajista on Strömsön keittiöstäkin tuttu kokki Michael Micke Björklund. Smakbyllä on myös oma tislaamo.

.

.

.

Se kauhia Oolanninsota

.

.

Bomarsundin linnoitus, josta tunnettu Oolanninsodan laulukin kertoo, rakennettiin 1800-luvun puolessa välissä. Linna raunioitui, kun engelsmannit seilasivat kolmella sadalla laivalla Suomemme rannoilla, sunfaraa-sunfaraa! Rannassa on laaja pyöreä päälinnoitusalue. Pikkutien päästä löytyy kallioisen niemen laelta lisää raunioita. Torneista oli tarkoitus hallita tykeillä ympäröiviä salmia. Bomarsundin salmen toisella puolella on pieni luotsirakennus, jossa on linnoituksesta kertova näyttely.

.

.

.

Näiden tunnetuimpien kohteiden lisäksi saarilta löytyy lukuisa joukko muuta nähtävää, josta löytyy tietoa netistä, mm. http://www.visitaland.com.

.

.

.

.

.

.

.

.

.