Kiskot vietiin etelään…

.

.

Haapsalun rautatieasema rakennettiin alunperin keisarillisiin tarpeisiin. Olihan pieni kylpyläkaupunki venäläisten aristokraattien, ja jopa tsaarien suosima lomapaikka. Ja kun rakennettiin, rakennettiin sitten kunnolla ja komiasti.

Asemarakennus koostuu neljästä osasta: matkustajainhuone, keisarin paviljonki, niitä yhdistävä katos ja 216-metrinen suojattu asemalaituri, joka oli tuohon aikaan Euroopan pisin katettu asemalaituri.

.

.

.

.

Mikä venäläisiä ylimyksiä sitten houkutteli tänne? No, Haapsalusta löytyi erityistä tervehdyttävää savea ja merenmutaa.

.

Vain menolippu…

Myöhemmin itänaapuri syyllistyi synkempiin junakuljetuksiin. Neuvostosorron aikana läänemaalaisia vietiin junalasteittain Siperiaan. Risti-nimisellä paikkakunnalla on ratakiskoista tehty ristinmuotoinen muistomerkki.

.

.

.

Haapsalulla oli junayhteys muuhun maailmaan 90 vuoden ajan. Ensimmäinen matkustajajuna saapui kylpyläkaupunkiin vuonna 1905. Nyt kiskot eivät vie etelään eivätkä pohjoiseen kuin malliksi vähän matkaa. Junaliikenne loppui vuonna 1995 ja vuonna 1990-luvulla eräs yksityinen henkilö osti rautatien nykyvaluutaksi muutettuna noin 300 eurolla. Rautatieasemasta tehtiin bussiasema ja paviljongista rautatiemuseo. Rautatien pohjalla kulkee nykyisin runsaan 50 kilometrin mittainen pyörä- ja kävelytie Riisipereen.

.