Talvinen museomatka etelärannikolle

Suomen etelärannikko yllättää monipuolisuudellaan. Se on kartanoiden, ruukkien, vanhojen puukylien ja upean merellisen luonnon yhdistelmä. Myös talvisaikaan rannikolla on paljon nähtävää. Talven tuiskujen aikaan on mukava tutustua museoihin ja muihin sisänähtävyyksiin.

.

.

Rannikkokaupunkeja Helsingistä itään ovat Porvoo, Loviisa Kotka ja Hamina, pienempiä kuntia Sipoo, Pyhtää ja Virolahti.

.

Helsingin keskusta on täynnä nähtävyyksiä

Itärannikon asutuskeskuksista suurin ja komein on tietenkin pääkaupunkimme. Helsingissä on useita ympärivuotisia nähtävyyksiä ja keskustan kohteisiin pääsee Rastilan caravan-alueelta kätevästi metrolla.

.

.

.

Keskusrautatieaseman vieressä on Kansallisteatteri ja pääovea vastapäätä Ateneumin taidemuseo. Aivan aseman tuntumasta löytyy myös uusi taidemuseot Amos Rex sekä Nykytaiteenmuseo Kiasma. Komeaa uutta arkkitehtuuria voi ihailla keskuskirjasto Oodissa.

.

.

.

.

.

Kun kävellään kymmenen minuuttia Mannerheimintien vartta ohi Eduskuntatalon, tullaan Luonnontieteelliselle museolle. Hiven kauempana on Kansallismuseo ja Finlandiatalo. Molemmat rakennukset ovat tunnustettua arkkitehtuuria mutta aivan eri aikakausilta. Kansallismuseon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Gesellius – Lindren – Saarinen. Heidän käsialaansa on myös Helsingin kansallisromanttinen rautatieasema. Finlandiatalon suunnitteli Alvar Aalto, melko kuuluisa arkkitehti hänkin.

.

.

Toiseen suuntaan rautatieasemalta löytyy Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, jonka 1800-luvulla rakennetuissa kasvihuoneissa on kymmenen erilaista tilaa, mm. Sademetsähuone, Palmusali, Aavikkohuone ja subtrooppinen Saarihuone. Kasvihuoneisiin ei kannata talvellakaan pukeutua kovin lämpimästi.

.

.

Porvoon historiallinen keskusta

.

.

.

Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia. Porvoo on yksi niistä. Keski-aikainen asemakaava näkyy Vanhassa Porvoossa kapeina kujina ja sokkeloina. Mäen laella kohoaa jykevä goottilainen tuomiokirkko, 1400-luvulla rakennettu. Kirkon ovet ovat avoinna talvisaikaan ti-la 10-14 ja sunnuntaisin 14-16.

.

.

.

Kirkkoa ympäröi Vanhan Porvoon puutaloalue jokivarren ranta-aittoineen. Korttelit ovat olleet jo vuosikymmeniä matkailijoiden kestosuosikki.

Vanhan mukulakivetyn torin laidalla seisoo entinen raatihuone josta ehdittiin jo tehdä purkupäätös. Onneksi se kuitenkin kunnostettiin Porvoon museolle.

.

.

Suomen vanhin kotimuseo, kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin kotitalo, löytyy keskustaa halkovan Mannerheiminkadun eteläpuolelta. Porvoon taidemuseossa järjestetään nykytaiteen yksityis- ja ryhmänäyttelyitä. Vanhempaa taidetta on Albert Edelfelt ateljeemuseossa Haikkoossa. Edelfelt maalasi siellä 26 kesän aikana yli 200 teosta. Museo ei ole ikävä kyllä avoinna keskitalvella. Museon vieressä on Haikon kartano, joka toimii hotellina. Sen yhteydessä on kylpylä, jossa on mm. japanilaishenkinen Yorokobi-allasosasto.

P.S. Porvoossa on myös laskettelurinne lähellä keskustaa!

.

.

.

Merihenkinen Kotka

.

.

Aava meri ympäröi Kotkan keskustaa Kotkansaarta. Kotka tunnetaankin parhaiten Meripäivistä sekä valtakunnan palkituimmista puistoista. Tässä rouheassa merikarhujen kaupungissa on runsaasti muutakin koettavaa ja nähtävää.

.

.

Maamme palkituimmat puistot sijaitsevat Kotkan Sapokassa. Alue hurmaa kesällä istutuksillaan ja vesiaiheillaan ja talvellakin se kerää paikallisia ja matkailijoita ihailemaan jäätynyttä vesiputousta – tai pulahtamaan läheiseen avantoon.

Maretarium Sapokan vieressä on suomalaisten kalojen luonnonmukainen akvaario. Eri kalalajeja ja vesien pieneläimiä on yli 60 erilaista. Koita sattua paikalle ruokinta-aikaan.

.

.

.

.

Merikeskus Vellamon upea rakennus Kotkan vanhassa Kantasatamassa kätkee sisäänsä monta merellistä museonäyttelyä. Esillä on suuri joukko vanhoja huvi- ja kalastusveneitä. Merivartiomuseon osastolla on mm. kaksi kattoon ripustettua vanhaa vesitasoa sekä vartiomoottorivene VMV 11, eli Vemma. Ulkona laiturissa aluksia on lisää mm. majakkalaiva Kemi sekä höyryjäänmurtaja Tarmo. Kotkan edustalla käytiin Itämeren historian suurin meritaistelu jonka käänteisiin voi niinikään tutustua Vellamossa. Rakennuksessa toimii myös Kymenlaakson museo sekä ravintolan ja museokauppa.

.

.

.

.

.

Langinkoskella viitisen kilometriä keskustan ulkopuolella on Venäjän keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja. Se on ainoa Venäjän rajojen ulkopuolella säilynyt keisarin rakennus.

.

.

Langinkoski tunnetaan erityisesti meritaimenpaikkana, mutta alueelta tavoittaa myös lohta.

.

.

Haminan erikoinen asemakaava

Hamina on tuttu monelle armeijan käyneelle. Kaupungissa sijaitsee reserviupseerikoulu.

.

.

Sanonta ”Pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki”, ei ole kuitenkaan armeijan aikaansaannosta, vaan johtuu Haminan erikoisesta kaupunkikaavasta. Vanhan keskusta keskipisteenä on raatihuone, josta lähtee säteittäin suorat tiet kahdeksaan ilmansuuntaan. Poikittaiset kadut kiertävät ympyränmuotoisina keskustaa. Vanhalla raatihuoneella on kahvila ja näyttelytiloja.

.

.

Raatihuoneen vieressä on Johanneksen kirkko sekä Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko. Läheiseltä poikkikadulta löytyy Haminan kaupunginmuseo sekä hieman kauempaa Rauhanturvaajien perinnekeskus.

.

.

.

Sotilaallista musiikkia pääsee kuulemaan kesäaikaan Hamina Tattoo tapahtumassa, joka järjestetään massiivisella Bastionilla. Linnoitusta pääse katsomaan vuoden ympäri. Keskustasta rannan suuntaan löytyy Kauppiaantalomuseo, jossa on kyläkauppa ja kauppiaan asunto. Rannassa tullimakasiinilla on erilaisia ja erikoisia vanhoja aluksia. Kesäaikaan Ravintola Rampsin yhteydessä toimii vierasvenesatama ja matkaparkki. Niemen kärjessä on uimaranta.

.

.

Virolahti rajan pinnassa

Virolahdelle on leppoisa ajella Suomen pisintä museotietä. Rantatie on osa Turun ja Viipurin välistä Kuninkaantietä.

.

.

.

Rajan läheisyydestä johtuen Virolahdella on runsaasti sota-aiheisia nähtävyyksiä. Bunkkerimuseo on auki vain kesäaikaan mutta pohjoisen suunnasta löytyy ympärivuotinen Salpalinjamuseo, jossa on myös hyvä lounaskahvila. Sisätiloissa on näyttelyitä sekä filmiesityksiä. Ulkoa löytyy erilaisia Salpalinjan rakenteita ja juoksuhautoja.

.

.

.

Jos matka päättyy Virolahdelle, pääsee takaisin länteen sujuvasti hyvää uudehko päätietä. Muutama vuosi sitten siinä huristeli runsaasti ökymaastureita ja vähemmän ökyjä venäläisiä rekkoja. Nyt liikenne on lähes olematonta.