.

.

Pieni etelä-karjalainen Luumäen maalaispitäjä oli vahvasta mukana valtakunnan itsenäistymiseen liittyvissä tapahtumissa. Luumäen Itsenäisyydentien varrelle sijoittuu eri aikakausien linnoitteita, tärkeitä rakennuksia sekä itsenäistymisen alkuvaiheen muistomerkkejä.

Tunnetuimpia kohteita ovat P-E- Svinhufvudin koti Kotkaniemi, Taavetin linnoitus, viime sotien aikainen Salpalinja sekä Luumäen kirkonmäki. Kaikissa kohteissa on hyvät info-taulut ja lisää tietoa löytyy netistä:

ITSENÄISYYDENTIE: https://www.luumaki.fi/fi/matkailu/itsenaisyydentie

.

Taavetin Bastioni

Varhaisinta vaihetta Luumäen linnoittamisessa edustaa Taavetin bastionilinnoitus on 1700-luvun loppupuolelta. Neljän tien risteys oli tärkeä solmukohta. Linnoituksen toiminta-aika oli lyhyt. Se lakkautettiin vuonna 1809.

.

.

.

.

Salpalinja on Suomen itärajan mittainen linnoite

Suomen itärajaa myötäilee linnoiteketju Salpalinja, joka rakennettiin vuosien 1940–41 ja -44 aikana. Puolustuslinjan tarkoituksena oli suojella Suomea vihollisen, silloisen Neuvostoliiton, hyökkäystä vastaan. Salpalinjan rakenteita on Suomenlahdelta Lappiin asti.

.

.

.

.

.

Erityisen vahvasti linnoitettiin Kivijärven eteläpuolista aluetta, jonka kautta kulkevat maantie ja rautatie lännestä itään. Salpa-aseman korsut sijaitsevat hiekkapohjaisessa kangasmaastossa Salpausselän harjulla aivan Itsenäisyydentien varrella. Kivijärven ja Suur-Urpalanjärven välisellä alueella on kaikkiaan 33 linnoituslaitetta, joista Salpa-aseman esittelykohteessa on useampaa eri tyyppiä. Alueella sijaitsevat panssaritorjuntatykin ja konekiväärin yhdistelmäkorsu, konekiväärikorsu, konekiväärikupupesäke sekä majoituskorsu. Konekiväärikorsun edessä on lisäksi panssarivaunun tornista tehty teräspesäke. Alueella on lisäksi panssariestekiviä sekä kaivantoesteitä. Puolustuslinjan torjuntasuunta on itään Lappeenrannan ja Kouvolan välisen maantien suuntaan.

.

Svinhufvudin Kotkaniemi

.

.

.

Itsenäisyydentien merkittävimpiä kohteista on presidentti P.E. ja rouva Ellen Svinhufvudin koti Kotkaniemi Kivijärven rannalla. 1800-luvun lopulla rakennettu jugend-huvila on esittelee sekä Svinhufvudien elämää että Suomen itsenäistymisvaiheen historiaa. Svinhufvudilla oli merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä sekä presidenttinä vuosina 1931–1937.

Ukko-Pekka osti Kotkaniemen aloittaessaan Lappeen kihlakunnan tuomarina vuonna 1908. Kotkaniemi palattiin presidenttikaudellakin aina virkavelvollisuuksien salliessa.

.

.

Kotkaniemen pihapiirissä on Ellenin aikainen puutarhassa.. Kahvila Ellen museorakennuksen toisessa päässä tarjoilee herkkuja Ellen Svinhufvudin reseptien mukaisia herkkuja.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Muita Itsenäisyyden tien kohteita

Luumäen kirkonmäki, Vapaussodan viimeisen taistelun muistomerkki, Oikeustaistelun muistomerkki, Kivijärven pato, Huopaisenvirran laavu, Huopaisenvirran muistomerkki. JR 16 muistomerkki, Linnoitustöitä ja Väyläuittoa-pyöräilyreitti (45 km).