Kaupunkilomalle ja talviselle luontolomalle

Joensuusta ja sen ympäristöstä löytyy mielenkiintoisia ympärivuotisia kohteita niin kaupunki- kuin luontolomailuunkin. Kaupunki on Pojois-Karjalan maakuntakeskus, tärkeä paikka niin liike-elämän ja teollisuuden kuin kulttuurinkin alalla. Luontokohteitakin seudulla on runsaasti, 2200 järveä ja neljä kansallispuistoa, Patvinsuo, Petkeljärvi, Koloveden sekä seudun ehdottomasti tunnetuin Kolin kansallispuisto.

.

.

Joensuun kaupunki perustettiin vuonna 1848 tämän maanosan kaupan ja taloudellisen elämän edistämiseksi. Kaupunki rakennettiin Pielisjoen suun vasemmalle rannalle; Asemapiirustus säännöllinen levein, suorin kaduin. Pitkin joen rantoja kulkee muhkeat esplanadit suurten koivujen varjostamine puistokäytävineen, joten satamaryhmä ynnä Pielisen kanavan alin sulku saa miellyttävän näön. Kauppa on melkoinen, varsinkin puutavarain ja karjatuotteiden vienti. Näillä sanoilla kuvailee Joensuuta Suomi Matkaopas, käytännöllinen käsikirja vuodelta 1895.

Torin ympäristössä paljon nähtävää

Keskeinen paikka kaupungilla on kauppatori, joka on ollut samassa paikassa jo vuodesta 1848. Torin ympäristöstä löytyvät tärkeimmät keskustan nähtävyydet, Taitokortteli, Pohjois-Karjalan museo sekä Joensuun teatteri.

.

.

.

Talvikäynnillä leppoisa vierailukohde  on Taitokortteli. Sen putiikeista löytyy pohjois-karjalaisia käsityötuotteita, tuliaisia, matkamuistoja sekä monenlaisia sisustustuotteita. Valikoimissa on käsityömateriaaleja ja -välineitä, mm. villalankoja.  

.

.

.

.

Taitokorttelista löytyy myös taidetta, suomalaisten kuvataiteilijoiden ja muiden kädentaitajien teoksia. Kierroksen voi päättää Kauppaneuvoksen kahvilaan karjalaisia perinneherkkuja nauttimaan.

Historiasta kiinnostuneita odottaa torin laidalla Hilma, eli Pohjois-Karjalan museo. Perusnäyttely esittelee Karjan kulttuurihistoriaa ja esineistöä. Alueen historiaan ja kehitykseen liittyy vahvasti sotavuodet. Pienoismallein kerrotaan Sortavalan sekä Joensuun synnystä ja kehityksestä.

.

.

.

.

Vaihtuvia teemanäyttelyitä on useita vuodessa. Lapset pääsevät omalle osastolleen Mukulakadulle.

Joensuussa toimi vanhan matkaoppaan mukaan jo 1800-luvulla yksityinen tyttökoulu sekä täysmittainen lyseo. Tuossa uusrenessanssityylisessä lyseorakennuksessa toimii tätä nykyä taidemuseo Onni. Tämäkin rakennus löytyy likeltä toria. Onnin pysyvissä näyttelyissä on esillä museon kansainvälisiä kokoelmia, Suomen taiteen kultakauden töitä sekä mm. kirkko- ja ikonitaidetta.

.

.

.

.

Muutaman kilometrin päässä keskustasta on muistutus ankeista sota-ajoista. Salpalinnaan kuuluva bunkkerimuseo on alkuperäisellä paikallaan ja ulkoalueet vapaasti vierailtavissa ympäri vuoden.

Joensuun caravan-alueen Linnunlahti sijaitsee aivan kaupungin laidalla. Kylillä voi poiketa ravintolaruokailulla jalan. Pizzan ystävinä valintamme on Gaude, joka on Joensuun vanhimpia pizzerioita. Karjalaiseen keittiöön voi laajemmin tutustua Karelia à la carten sivuilla, josta löytyy 56 yritystä leipomosta ruokamatkailuun.

.

Kolin kansallismaisemiin

.

.

Kolin tuntee varmasti jokainen suomalainen karavaanari; Ainakin on nähnyt kuvia taiteilijoiden ikuistamista kansallismaisemista, jos ei ole noiden Pielisen rannalla kohoavien vaarojen rinteillä kiipeillyt – tai lasketellut!

Joensuusta oli aikoinaan säännöllinen laivayhteys Pieliselle: Palkitseva matka Joensuusta on kanavatietä Pielisjokea ylös pitkin pituuttaan tai osaksi. Koska olemme liikenteessä talvisaikaan on meidän tyytyminen matkailuautokyytiin.

Tie Kolille kaartelee jyrkähköä rinnettä. Pysäköintialue ennen vaaran lakea olisi oiva paikka karavaanarille yöpymiseen, mutta se on nykyisin jostain syystä kielletty. P-paikalta pääsee suoraan lajalle latuverkostolle. Kolin kansallispuistossa ja sen kupeessa on noin 80 kilometrin mittainen verkosto merkittyjä reittejä Reittien varrella on tulipaikkoja, laavuja ja tupia. Herajärven Kierros, jolta aukeaa maisemat Pieliselle sekä Herajärvelle on reiteistä pisin.

.

.

Parkkipaikalta vie ylös mukava maisemahissi. Ylhäällä on Kolin luontokeskus Ukko sekä tuolihissin yläasema.

.

.

.

Metsähallituksen Ukko esittelee Itä-Suomen vaaraluontoa, geologiaa ja perinneympäristöä. Uljaassa modernissa rakennuksesta löytyy myös taidenäyttelytiloja sekä retkeily- ja matkamuistomyymälä. Kolin palvelu- ja retkeilykartan voi osataan myös verkkokaupasta

Rakennuksen kulmalta alkaa reitit Kolin huipulle, Ukko-Kolin näköalatasanteelle sekä Akka-Kolille ja hieman kauemmas Paha-Kolille. Valittavana on luonnonmukaista polkua tai portaita. Laelta Pieliselle aukeavasta maisemasta on otettu useita miljoonia valokuvia. Vielä kuvia kannattaa ottaa lisää.

.

.

80 vuotta laskettelua

.

.

Ukon vieressä on vuonna 1990 saneerattu hotelli ravintoloineen. Kolin matkailulla on pitkä historia, niin myös pujottelulla. Kolin komeita rinteitä on laskettu jo vuodesta 1938, eli kunnioitettavat 80 vuotta. Profiili on vaihtelevan kumpuileva niin ettei ylhäältä näe hissien ala-asemalle. Rinteitä on kuusi ja hissejä neljä. Ipatin 1300-metrinen musta rinne on Suomen jyrkimpiä ja toimii myös kilparinteenä. Pisin rinne on puolitoistakilometrinen. Korkeimmalle 230-metriselle laelle vie ankkurihissi. Tuolihissillä pääsee mukavasti hotellin lähelle. Lapsille löytyy helppo mattohissi sekä tuubikariselli.

.

.

.

.

.

Rinteiden juurella Pielisen rannassa on ravintola, hissilippujen myynti ja välinevuokraamo sekä laaja pysäköintialue.