Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen seutua

Viitostietä pitkin Pohjois-Savossa

.

.

KUOPIO

Pohjois-Savon seudun keskus on Kuopion kaupunki. Se perustettiin Pietari Brahen käskystä 1652. Käsky ei tainnut mennä perille ja viralliseksi perustamisvuodeksi ilmoitetaan 1775.

.

.

Varmuudeksi Kustaa III allekirjoittaneen perustamisasiakirjan vielä 1782, jolloin kaupungista tuli myös Savon ja Karjalan pääkaupunki. Historiallisen kaupungin 250-vuotisjuhlat käynnistyvät 17.11. 2024.

.

.

Kuopion vaikutusalueella on puolisen miljoonaa asukasta, kaupungissakin reilusti yli satatuhatta Savolainen saattaisi sanoa lähes kaksisataatuhatta mutta savolaisen puhuessa vastuu onkin aina kuulijalla. Näin sanovat savolaiset itse.

.

.

Kaupunki on vanha ja suomalaisittain suuri, mutta meno keskustan kävelykaupoissa on leppoisaa ja nuorekasta. Tähän vaikuttaa varmasti nuorten suuri määrä. Kaupungissa toimii yliopisto sekä yliopistollinen keskussairaala. Koulutuksella on Kuopiossa pitkät perinteet. Ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin jo 1700-luvulla.

.

.

1800-luvun loppupuolella Kuopio oli suomalaisen kulttuurielämän keskus, jossa musiikki, kirjallisuus ja kuvataide kukoistivat. Kuopiossa asui suuri joukko vaikuttajia, kuten J.V. Snellman, Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni, Von Wrightin taiteilijaveljekset, Järnefeltin kulttuuriperhe sekä taiteilija Juho Rissanen. Minna Canth on otettu 250-juhlien yhdeksi teemaksi. Suomenkielinen kirjailija ja lehtinainen, teki rohkeasti työtä naisten aseman ja yleisen tasa-arvon sekä sivistyksen edistäjänä – kasvattaen siinä sivussa seitsemän lasta.  

.

.

Kuopion aidon kesäkaupungin tunnelman löytää helposti keskustan kävelykadulta, joka sivuaa vilkasta kauppatoria ja kauppahallia. Kauppatorilla oli tarjolla monenlaista maistettavaa ja katsottavaa: Muikkuherkkua, mustikkakukkoa ja muurinpohjalettua sekä väenpaljoutta kesähepeneissään. Kauppahallin päädyssä on torin symboli Kalapoikapatsas ja toisesta päädyssä Siskontyttö sekä Oksapoika.

.

.

.

.

.

.

Kävelykadun varrella on mukavia ravintoloita ja useita terasseja. Kävelykadulta ja poikkikaduilta löytyy myös useita mielenkiintoisia museoita kuten Kuopion taidemuseo sekä Kuopin museo, jossa on sekä kulttuurihistorialliset että luonnontieteelliset osastot.

.

.

.

Museoiden vieressä kohoaa luonnonkivistä rakennettu Tuomiokirkko, vierellään rehevä Snellmanin puisto. J.V. Snellmanilla on kaupungissa myös oma museo.

.

.

.

Viktor Barsokevitsch oli ahkera valokuvaaja sekä innokas uuden kuvaustekniikan kokeilija. 1800-luvun loppupuolella valokuvaaminen oli hieman harvinaisempaa kuin tänä päivänä. V.B Valokuvakeskus Barsokevitschin kotilossa esittelee suomalaista ja ulkolaista valokuvataidetta vaihtuvissa näyttelyissä. Vastapäätä on Minna Kanthin talo kulttuurikeskus Kanttila.

.

.


Myös Korttelimuseossa on omistettu yksi huone Minna Kanthille. Kortteliin on siirretty ja restauroitu mm. apteekkitalo sekä useita porvarien ja käsityöläisten asuintaloja  huonekaluineen ja esineistöineen 1700- ja 1800-luvuilta. Korttelia koristaa myös taidenäyttelyt sekä kahvila.

.

.

Kun kävelyä jatkaa eteenpäin löytyy mm. kapeita autoilta kiellettyjä rännikatuja. Jossain vaiheessa vastaan saattaa tulla Kallavesi. Rantaviivaa kun Kuopiosta löytyy lähes 2500 kilometsiä! Kaupungin rannassa on uimarantoja, pienvenesatamia sekä matkustajasatamia. Mahdollisuuksia sisävesiristeilyyn on useita.

.

.

.

.

Kaupungissa on myös syväsatama rahtiliikenteelle, jolla on Kuopiossa pitkät perinteet. Sattuneesta syystä merelle ei ole nyt Saimaan kanavan kautta kulkua.

.

.

Hieman keskustan ulkopuolelta löytyy Suomen ortodoksien kirkkomuseo RIISA, jonka näyttelyt pursuavat karjalasta evakuoituja ikoneita, kultakoristeita, astioita ja upeasti kirjailtuja kirkkoasuja. Kymmenet tarkat pienoismallit esittelevät rajan taakse jääneitä ja neuvostojoukkojen tuhoamia kirkkorakennuksia.

.

.

.

.

Aidossa toimintaympäristössään ortodoksielämää löytyy Valamon luostarista, jonne pääsee Kuopiosta myös sisävesilaivalla.

.

.

Kaupungin ulkopuolelta löytyy Kuopion tunnetuin maamerkki ja symboli, Puijon näkötorni. Kallavettä 224 metriä korkeammalle kohoavasta tornista löytyy näköalatasanteen lisäksi kahvila, ravintola ja matkamuistomyymälä.

.

.

.

Karavaanarin paikkoja Kuopiossa ovat viiden tähden Rauhalahti sekä SF-Caravan Alatalo.

.

.

.

VARKAUS

Konstit on monet

Toinen Pohjois-Savon suurempia kaupunkeja on Varkaus. Nimi tulee  kuulemma ajalta jolloin tiestö oli harvaa ja mutkaista. Varkauden kautta pääsi oikaisemaan eli sen ajan kielessä varastamaan. Kähveltämisen peruskurssille ei siis kannata yrittää, vaikka kaupungista löytyykin Varkauden ABC.

.

.

Kaupunkia leimaa vahva puu- ja paperiteollisuus. Sen huomaa lievästä tuoksustakin, jonka sanotaan olevan rahan tuoksun. Teollisuudella on Varkaudessa pitkä menneisyys. Se näkyy tietynlaisena historiana myös kaupungin rakennuskannassa. Hienoja puu- ja kivitaloja sekä työläisten asuintaloja on keskustassa runsaasti.

.

.

.

Niin sanotulla tehtaan koululla, joka sijaitsee lähellä teollisuuslaitoksia, toimii nykyisin museokeskus Konsti. Kulttuurin monitoimikeskus esittelee  taidetta vaihtuvissa näyttelyissä ja tapahtumissa sekä ennen kaikkea varkautelaista teollisuutta.

.

.

.

.

Koulun läheiseen puutaloon avattiin kesällä 2024 Wanhan Warkauden kauppahalli, josta löytyy käsityöläisten putiikkeja, taidetta, herkkuja ja kahvila.

.

.

Pienen matkan päässä niin ikään vanhassa puutalossa toimii Taidekeskus Väinölä.

Vajaa kilometri keskustasta on Taipaleen kanavamuseo. Viitostien varrella toimii Suomen posetiivisin museo, Mekaanisen Musiikin Museo. Kierrokselle lähdetään aikataulun mukaan. Varmista ajat netistä.

Varkaudessa ei ole tällä hetkellä caravan-aluetta, vaikka sitä paikalliset matkailuyrittäjät kaipaavatkin. Lähiseudulla on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa. Mansikkaharju sekä SF-Caravan Jokiranta. Molemmista on helppo pitäytyä päiväretkelle Varkauteen.

.

PIEKSÄMÄKI

Mansikoiden ystävät tuntevat taatusti Suonenjoen. Keskustaa koristaa Mansikkatytöt veistos.

.

.

Suonenjoen eteläpuolella sijaitsee tärkeä rautateiden risteysasema Pieksämäki. Sen ratapiha on yksi Suomen suurimpia. Ratapihan kautta kulkee mm. valtavat määrät puutavaraa. Uutta rautatieasemaa vastapäätä seisoo kaunis vanha puinen asema, jonka suojissa toimii Savon radan museo. Näyttely esittelee liikenteen ohjausta, kalustoa, laiteita ja rata- sekä asematoimintaa.

.

.

.

.

Pieksämäen caravan-alue Loma Trio toimii taas katkon jälkeen ja valittiin 2022 vuoden caravan-alueeksi.

.

.