Kauhava-Lapua Alajärvi-SEINÄJOKI-Kurikka-Kauhajoki-Tuuri-Ähtäri

Lakeus tarkoittaa tasaista maastoa mutta usein Etelä-Pohjanmaata kutsutaan juuri sillä nimellä.

.

.

Etelä-Pohjanmaa on entistä tasaista meren pohjaa. Järviä seudulla on tasaisuudesta johtuen vähän. Suurimpia ovat Lappajärvi, Evijärvi ja Ähtärinjärvi. Järvet ovat yleensä matalia. Poikkeuksena on meteoriitin tekemä Lappajärvi, jonka syvin kohta on 36 metriä mutta esimerkiksi Evijärven (kuva) syvyys on vain 3,5 metriä.

.

.

.

Etelä-Pohjanmaan asutus on peräisin 8000 vuoden takaa, jolloin rantaviiva kulki  nykyisen Kauhajoen Alavuuden ja Töysän paikkeilla. Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi vuodelta 1929 sanoo pohjalaisista mm. seuraavaa: Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. Joku pohojalaanen on puolustautunut sanomalla että ”ei mekään olla sentään täyrellisiä. Meiltä puuttuu vaatimattomuus”.

Tänä päivänä Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä, varsinkin pienyrittäjyydestä. Maaseudulla ajaessa tulee jatkuvasti vastaan erilaisia elintarvike-, kone- ja metallialan kylttejä. Yritystiheys onkin Etelä-Pohjanmaalla Suomen korkeimpia. Myös varallisuutta on kertynyt. Missään muualla Suomen maaseudulla ajellessa ei näen yhtä paljon  komeita maatiloja ja uusia uljaita omakotitaloja.

.

.

.

Kulttuuritarjonta on runsaasti

Tunnettuja tapahtumia ovat Ilmajoen Musiikkijuhlat,  maakuntaa kiertävä tapahtuma Eteläpohjalaiset Spelit ja Nummirock-festivaali. Useimmat muistavat Seinäjoen Tangomarkkinat sekä Provinssi-Rockin.

.

.

.

Seinäjoki on maakuntakeskus

Maakunnan suurimmassa kaupungissa Seinäjoella on n. 64 000 asukasta. Nähtävää kaupungista löytyy runsaasti. Maailmanlaajuisestikin tunnetuimpia ovat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Arkkitehtuuriin tutustuessaan voi olla melko varma että jossain rakennuksessa kuulee japanin kieltä. Japanilaiset ovat nimittäin ”hulluna” Aaltoon. Aallon suunnittelemia monumentaalisia rakennuksia ovat mm. Apilakirjasto, virastotalo, kaupungintalo, teatteri sekä seurakuntakeskus Lakeuden Risti ja Aalto-keskus. Rakennu hyödynnetään hienosti luonnonvaloa.

.

.

.

.

.

Pohjanmaalaista rakennusperinnettä ovat myös vanhat komeat pohjalaistalot. Ulkomuseoita seudulta löytyy runsaaasti.  Seinäjoella yöpyvää karavaanaria lähinnä ovat Etelä-Pohjanmaan museon rakennukset, heti leirintäalueen vieressä.

.

.

.

.

Perinneruoista kiinnostunut hakee seudulta maisteltavakseen erilaisia etelä-pohjalaisia silakkaruoakia, kropsua, leipäjuustoa, klimppisoppaa ja ohrakryynipuuroa.

Seinäjoella kannattaa poiketa myös valtavaan vanhaa navettaan rakennettuun Taidemuseossa, sekä Suojeluskunta ja Lottamuseoon.

.

.

.

.

.

.

Etelä-Pohjanmaa on ollut monessa sodassa mukana. 1800-luvun alussa käytiin Venäjän ja Ruotsin välistä sotaa. Napuen taistelu antoi nimensä Isossakyrössä toimivan Kyrö Distilleryn rukiista valmistetulle ginille. Kyrö Gin niitti maailmanmainetta kun se valittiin 2015 maailman parhaaksi giniksi. Napuen taistelun muistomerkki löytyy tislaamon läheltä.

.

.

.

.

.

Tuoreempi pamaus tapahtui vuonna 1976 Lapualla kun patruunatehtaalla räjähti. Vanhassa tehdasmiljöössä toimii nykyisin kulttuurikeskus Vanha Paukku. Tehdasrakennuksista löytyy mm. kirjasto, kirkko ja kulttuurikeskus sekä erilaisia ravintoloita ja myymälöitä. Lapuan Kankurit vaali vanhoja kudontaperinteitä luonnonmateriaaleista, mm. pellavasta ja villasta, mutta modernilla suunnittelulla.

.

.

.

Kauhavan puukko

1800-luvun puukkojunkkari-ilmiöstä kehittynyt myytti on vahvana mukana mielikuvassa Etelä-Pohjanmaasta. Kauhavalla puukkoperinnettä vaalii Puukko- ja Tekstiilimuseo sekä Iisakki Järvenpään tehdas, jonka hienommat puukot ovat kuin koruja. Uudempaa tuotantoa löytyy Kauhavan Puukkopajasta.

.

.

.

Muita suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Alahärmässä sijaitseva valtava PowerPark-huvipuisto caravan-alueineen.

.

.

.

Suomen toiseksi suurin eläintarha on Ähtärin eläinpuisto. Leirintäalue sielläkin on aivan vieressä.

Ähtäriin hankittii vetonaulaksi kaksi pandaa, Lumi ja Pyry, mutta niiden suosio jäi hieman vaisuksia – suhteessa kustannuksiin. Kotimaista sen olla pitää!

.

.

.

.

.

Tavarataivas (vai ostoshelvetti)

.

.

Lähes pyhiinvaelluspaikaksi on muodostunut Veljekset Keskinen Oy:n kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Kyläkaupan matkaparkki Onnela on tehty pohjalaisella vaatimattomuudella. Sähköistettyjä matkailuajoneuvopaikkoja on vain 633!

.

.