Päijänteestä alkunsa saava Kymijoki halkoo Etelä-Suomea Kouvolan seudulla. Rannikolla joen läntinen haara laskee mereen Loviisan lähellä.

Kymijoki oli tärkeä kulkureitti ja sen voimakasta virtaa hyödynsi varhainen teollisuus. Kymijoen satakilometrisen reitin varrelle syntyneistä kulttuurikohteista ja nähtävyyksistä on koottu reittiopas nimeltään Länsi-Kymen kulttuuritie.

.

.

.

Länsi-Kymen Kulttuuritien reittiin sisältyy mm. 24 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Matkan varrelta löytyy linnoituksia, teollisen  kehityksen historiaa, puutarhakohteita, 18 kotiseutu- ja erikoismuseoita ja lukuisia taidegallerioita. Vanhoihin kulttuuriseutuihin kuluu komeat kartanot. Kirkkoja kulttuuritiellä on yhdeksän, joista vanhimmat rakennettiin1400-luvulla.

.

.

Me lähestymme seutua pohjoisesta leiriytymällä SF-Caravan Leininrantaan. Sieltä jatkamme Iitin Maatilatorin kautta Kimolan 55 kilometrin mittaiselle kanavalle, joka yhdistää Päijänteen Kymijokeen. Tukin uittoa varten tehtyä kanavaa käyttävät nykyisin huviveneet. 70 metriä pitkän kalliotunnelin suulla sulkuporttien vieressä on pysäköintialue ja kesäkahvila.

.

.

Kanavalta itään ajellaan Jaalan puukirkon kautta Verlan tehdaskylälle, joka on ainoa metsäteollisuuden maailmanperintökohde. Tuotanto Verlassa alkoi 1871 ja loppui 1964. Rakennukset ja koneet ovat juuri sellaisenaan, kun UPM lopetti puuhiokkeen ja pahvin tuotannon vuonna 1964.

.

.

Verlasta tie vie kohti etelää. Oravalan kartano on asuinkäytössä mutta järjestää tilauksesta ryhmille kierroksia kotimuseoon ja 1700-luvun tammipuistoon.

.

.

Kymijoen varteen Kuusankoskelle saavuttaessa tarjolla on useita vierailukohteita, mm. Kuusankosken kirkko, Panimokahvila Vanha Kauppa, Taideruukki. Kuusankosken kotiseututaloa kannattaa kansallisromanttisesta rakennustyylistä kiinnostuneiden poiketa katsomaan. Tumman pyöröhirsisen rakennuksen on suunnitellut Lars Sonck.

.

Kouvola

Kouvola on Kulttuuritien suurin kaupunki. Lapsiperheen on miltei pakko viipyä Kouvolassa vähintään yksi vuorokausi. Majapaikaksi valitaan Tykkimäki Camping. Aidan toiselta puolelta kuulu huutoa ja molsketta. Siellä lasketaan pitkiä vesiliukumäkiä ja vehdataan muita vesileikkejä. Tykkimäen huima huvipuistokin löytyy pienen kävelymatkan päästä.

.

.

Kulttuuritiellä kun ollaan, pitää poiketa myös Kouvolan Poikilossa. Siellä majailee sekä taidemuseo että kaupunginmuseo. Rautatiekaupunkiin sopii hyvin hieno pienoisrautatiemuseo Semaforo, joka löytyy rautatieaseman läheltä vanhasta VR:n koulurakennuksesta.

.

Kuvat: Poikilo

.

Etelään ajettaessa tasoittuu maisema vähitellen. Metsät vähenevät ja muuttuvat lehtomaisemmiksi ja hedelmällisen rannikkoseudun myötä peltoaukeamat laajenevat. Niiden keskellä kohoaa metsäisiä kallioita, jotka ovat olleet muinoin rannikkomeren saaria.

Kurvaamme taas Kymijoen varteen. Ankkapurhalla ei ole mitään tekemistä Aku Ankan kanssa. Ankkapurhasta löytyy laaja kulttuuripuisto puutarhoineen. Joen toisella puolella on teollisuusmuseo ja teollisuuskylä, jonka asuinalue on Alvar Aallon käsialaa.

.

.

.

.

Arboretum puutarhaihmisille

Elimäeltä poikkeamme Moisin kartanolle. Rakennus on tyhjillään mutta kohtuulliseen 450 000 euron hintaan voisi lunastaa 908 neliömetrin asunnon omakseen.

.

.

Puutarhaa harrastavan paikka on Mustilan Arboretum, Suomen vanhin puulajipuisto. Arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisia puulajeja vuodesta 1902. Kesäkuussa metsäpuutarhassa kukkivat sadat alppiruusut ja atsaleat.

.

.

.

.

Kahvihampaan kolotukseen

Ruotsinkylältä löytyy Gulfin baari, joka on ollut toiminnassa 50 vuotta. Vanha keskiolutbaari on kuin museo mutta palvelee normaalisti matkaajia ja kyläläisiä. Erilaista rekvisiittaa on vuosien mittaan kertynyt seinät ja hyllyt täyteen. 

.

.

.

Baarin lähellä olisi Jokelan kotiseutumuseo, jossa järjestetään joka kesä Wanhan ajan päivät isoille maatyökoneille.

.

Strömforsin ruukki vilisee väkeä

Jatkamme ajoa etelään ja saavumme reitin tunnetuimpiin käyntikohteisiin. Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukkikylä on vuosikymmeniä ollut seudun suosituimpia nähtävyyksiä laajuutensa ja helposti lähestyttävän sijaintinsa ansiosta.

Ruukin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Pajatuotteiden lisäksi toimitettiin mm. sahatavaraa Helsingin Suomenlinnan sekä Loviisan linnoitustyömaille. Vesirataspajassa taotaan heinä-elokuussa viikonloppuisin. Alueella on runsaasti erilaisia käsityö-, koriste- ja matkamuistomyymälöitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Ruukinkartanon Armonlinnassa toimii Bed&Bistro, jonka aurinkoisella terassilla nautitaan janojuomat. Ruukin Myllysaaressa toimii Ruukinmyllyn kesäteatteri, naurutakuulla.

.

.

.

.

.

Kuningas Adolf Fredrikin Loviisa

Kaupunki perustettiin Kymijoen läntisimmän Ahvenkosken uomaan Ruotsin itärajan suojaksi vuonna 1745, tuolloin nimellä Degerby. Tuolta ajalta ovat Loviisan bastionit Roden ja Ungern keskusta koillispuolella. Ruotsin kuningas Adolf Fredrik teki tarkastuskäynnin linnoituksille 1752. Hän ihastui kauniiseen kaupunkiin niin, että risti sen rakkaan vaimonsa mukaan Loviisaksi.

.

.

Länsi-Kymen Kulttuuritien matkamme päättyy tällä kertaa Loviisaan. Paljon jää vielä toisellekin kerralle. Tapahtumiahan on seudulla läpi kesän.

.

.

.

REITTIESITTELY: https://www.kulttuuritielle.fi/kulttuuritie/

.