Pyöreä ruutitorni

.

.

Sotamuseon juuret ovat ensimmäisen maailmansodan tapahtumissa Latviassa. Latvian kivääripataljoona oli osa Venäjän tsaarin armeijaa vuonna 1915. Museo aloitti toimintansa kiväärimuseona 1916.

Vuodesta 1919 lähtien museo oli sijainnut Riian muinaisessa ruutitornissa, jonka kolmen metrin paksuiset seinät ovat osa kaupunkia ympäröinyttä muuria. Tornissa oli ruutivarasto ja ylempänä 11 tykkiä. Myöhemmin torni toimi vankilana ja kidutuskammiona.

Tornin viereen valmistui museolle lisärakennus vuonna 1940, mutta museon toiminta pysähtyi Neuvostoliitto miehitettyä Latvian 17.6. 1940. Vuodesta 1957 lähtien rakennuksessa sijaitsikin Latvian neuvostotasavallan vallankumouksen museo.

.

.

Museossa on tiloja runsaasti useassa kerroksessa, ja jokaisessa kerroksessa on useita huoneita. Vierailuun kannattaa varata aikaa. Tosiharrastajalle perehtymistä riittää useammallekin vierailukerralle.

.

Kerros kerrokselta siirrytään ajassa eteenpäin

Näyttelyt alkavat alakerrasta, jossa marssivat keskiaikaiset keihäsmiehet ja karoliinit.

.

.

.

.

Ylöspäin noustessa siirrytään ajassa eteenpäin. Pääpaino museon näyttelyissä on 1900-luvussa, ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Mukana on myös Latvian osallistuminen Venäjän vallankumoukseen 1905, Latvian itsenäisyysjulistus, vapaustaistelut sekä valtion perustaminen. Nykypäivää on mm. Latvian rauhanturvajoukot.

.

.

.

.

.

.

.

Museolla on runsaasti aseita, valokuvia asiakirjoja, mitaleja, sotilaspukuja ja pienoismalleja. Kokoelma sisältää yli 25 400 esinettä.

Sotamuseo palautettiin 1990 Latvian itsenäisyyden palautusprosessien yhteydessä. Museon tavoitteena on avata yhteiskunnalle monimutkaista Latvian sotilaspoliittista historiaa ja korostaa erityisesti 1900-lukua, jolloin latvialaiset taistelivat kahdesti itsenäisyydestään.

Museossa on vaihtuvia näyttelyitä, myös kantaaottavaa taidetta.

.

.

.

2022-23 näyttelyissä otetaan vahvasti kantaa Venäjän terrorismiin Ukrainassa.

.

.

.

.

.

.

.