Matka alkaa Naantalin satamasta aamulähdöllä. Matkan hintaan kuuluu kaksi kattausta, ensimmäinen lähtiessä ja toinen vähän ennen Kapellskäriin saapumista.

Finnswan poikkeaa Ahvenanmaan Långnäsissä ja siksi saamme tehdä taxfree-ostoksia.

Laiva ajaa Kapellskärin laituriin vartta vaille seitsemän illalla. Valitsemme yöpaikan helpoimman kautta ja ajamme 2 km satamasta Kapellskärin camping-alueelle. Siisti paikka ja hyvin varusteltu. Ovet ja sähkötolpat aukeavat kortilla. Hyvä että menemme sinne suoraan, sillä vastaanotto sulkeejo 19.00. Muutama kampperi jääkin puomin taakse.

Vaurasta Ruotsin rannikkoa

Ruotsin läpiajamiseen on useampia mahdollisuuksia. Nopein on E4 Tukholmasta Helsingborgiin. Koska olemme kiertämässä Itämerta haluamme seurata rannikkoa. Linnareissuteemalla suuntaamme Norrköpingistä rantaa myötäilevälle tielle ja Kalmariin. Mukava caravan-alue First Camp Stensö löytyy heti Kalmarin etelälaidalta. Tässäkin tapauksessa automme aurinkopaneelista on etua. Voimme valita rauhallisen paikan sivummalta veden ääreltä, koska emme tarvitse sähkötolppaa. Leirintäalue on niemellä, joka on kanavalla erotettu saareksi. Vieressä on hyvä yleinen uimaranta.

Kaikki muistavat varmaankin Kalmarin Unionin? Kyllä kyllä – Aki Kaurismäki teki vuonna 1985 melkein samannimisen elokuvan, Calamari Union. Vanhempaa historiaa on kuitenkin Pohjoismaiden, Tanskan, Norjan ja Ruotsin muodostama Kalmarin Unioni ajalta 1397-1523. Kaupungin edustan saarella kohoava komea Kalmarin linna on peräisin jo vuodelta 1100 ja sitä laajennettiin aina 1500-luvulle asti. Se on Ruotsin vaikuttavimpia keskiaikaisia linnarakennuksia. Strateginen sijainti oli erittäin tärkeä. Linna toimi myös usean Ruotsin kuninkaan residenssinä.

Linnoja  Ruotsissa on pitkälti kolmatta sataa ja niiden lisäksi suuri joukko herraskartanoita. Kuninkaallisia linnoja on kymmenen.

Toinen linna jossa poikkeamme on 1500-luvulla rakennettu Hovdala. Sitä ennen yövymme kuitenkin Ystadissa – eikä Kurt Wallanderin kotikaupungissa voi yöpyä pistäytymättä vanhan kaupungin kauniilla kaduilla.

Tanskassa kalliit lautat ja sillat

Tanskaan emme siirry komean Juutinrauman sillan kautta vaan suuntaamme hieman pohjoisemmaksi Helsingborgiin. Lauttalippu Helsingborgista Helsingöriin on yllättävän kallis. Kolmen vartin matkasta lähes sama hinta kuin Tallinnan laivoilla. Matka on varattu netistä kahdeksitoista mutta lippu on joustava ja pääsemmekin laivaan jo vähän ennen yhtätoista. Joustava lippu sallisi myös parin tunnin myöhästymisen.

Menemme Helsingöriin siksi että haluamme tutustua Tanskan puolella  Krongborgin linnaan, joka on yksi Tanskan merkittävimmistä nähtävyyksistä. Tanska on yksi maailman vanhimmista monarkioista. Linnoja Tanskassa on useita kymmeniä, mikä kertoo malta osaltaan maan vauraasta historiasta. Osa linnoista on kuninkaallisia ja osa linnamaisia kartanorakennuksia, jotka eivät ole liittyneet sodankäyntiin.

Kronborgin renessanssilinna on William Shakespearen kirjoittaman Hamletin kotilinna, kirjassa nimeltään Elsinore. Linna sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Juutinrauman salmen kapeimmalla kohdalla. Kronborg sai alkunsa 1420-luvulla rakennetusta linnoituksesta. Myöhemmin sitä laajennettiin ja kunnostettiin, mm. suurten tulipalotuhojen jälkeen. Linnaa ympäröi laajat puolustuslinjat ja vallitukset.

Kronborgin edustalla on kotoisa vanha satama, jonka laiturissa kelluu vanhoja purjelaivoja. Rantalaiturilta löydämme myös mukavan ravintolan jonka terassilla ihailemme vanhojen autojen kokoontumisajoja.

Sjællanti on pääkaupungin saari

Olemme Sjællannin saaren koilliskärjessä, samalla saarella kuin Kööpenhamina. Caravan-alueita saarella on runsaasti, suuri osa rannikolla. Yöpaikaksemme valikoituu Dronnigsmølle 17 km päässä Kronborgin linnalta rantatietä länteen. Caravan-alue on hyvin varusteltu ja siellä on oma uima-allas. 100 metrin päässä oleva uimaranta vetää kuitenkin enemmän puoleensa. Käymme siellä iltapäivällä uimassa ja vielä uudelleen auringonlaskun aikaan iltakävelyllä.

Pohjoismaiden suurin renessanssilinna

Sjællanin saarella on muitakin linnoja. Ajosuunnassamme lounaassa on kaksikin linnaa ja suomalaiselle samankuuloisia, Fredensborgin kartanomainen linna sekä Frederiksborgin linna. Ajamme jälkimmäiselle, vanhemmalle ja komeammalle Fredrigsborgille, joka on vanhempi, suurempi ja ”linnamaisempi” useine torneineen. Edustalla on tilava pysäköintialue,  vaunuyhdistelmällekin riittävä. Fredrigsborgin linna edustaa hollantilaista renessanssityyliä ja on Pohjoismaiden suurin renessanssilinna. Rakennukset sijaitsevat käytännössä keskellä pientä Hornbæk-järveä. Linna rakennettiin 1600-luvulla Tanskan kuninkaallisen perheen käyttöön. Yltäkylläisesti koristeltuja huoneita ja saleja on kymmenittäin. Useimmat huoneet ovat kalustettuja ja seiniä peittävät arvokkaat maalaukset. Myös oma kirkkosali on mahtava. Linnassa toimii Tanskan historiaa esittelevä Nationalhistoriske Museum, sekä paljon vaihtuvien taidenäyttelyiden tilat. Linnaa ympäröi kaunis puutarha.

Fynin saarelle

Matka jatkuu seuraavalle saarelle. Tanska koostuu niemimaan lisäksi useasta saaresta. Nykyliikenteen tarpeeseen siltoja on jouduttu rakentamaan useaita. Iso-Beltin silta on suurin ja siltamaksukin on melko suuri: Yli 6-metriseltä matkailuautolta lähes 80 euroa! Vanilla pääsisi henkilöauton hinnalla, n. 26 eurolla. Maksu onnistuu täälläkin kortilla eli Tanskan Kruunuja ei ole vieläkään tarvinnut vaihtaa.

Iso-Beltin silta vie meidät Fynin saarelle, jonka keskuspaikka on Odense. Jos on aikaa, kannattaa poiketa satukirjailija H.C. Andersenin syntymäkodissa. Rakennuksen yhteydessä toimii lasten satumaa Ville Vau.

Fyn saarelta löytyy pitkälti toistakymmentä caravan-aluetta, useimmat rannikolla. Valitsemme itärannan First Campo Bøsøren Strandin. Sen toimisto- ja ravintola toimii vanha kartanon päärakennuksessa. Laadukas paikka on hieman tavallista kalliimpi, n 50 €/yö  mutta hintaan sisältyy uimahallin ja vesipuiston käyttö. Huoltorakennukset ovat hienot ja tilavat caravan-paikat rajataan pensasaidoilla omiksi pihoikseen. Jostain syystä tälläkin alueella on viikolla todella hiljaista.

Tanskan länsirannikolla meno on toinen…

Usean hehtaarin kukkatarha

Seuraavana aamuna suuntaamme saaren keskiosaan, pienen järven rantaan Egeskovin linnalle, jossa olemme käyneet ennenkin. Euroopan parhaiten säilynyt linnaa kannattaa käydä katsomassa useamminkin. Kävijöitä on n. 250 000 vuodessa. 1500-luvulla rakennetussa linnassa on paljon upeita saleja sekä hienosti kalustettuja asuntiloja. Laaja linna on kuitenkin jollain tapaa kodikas. Ikään kuin asukkaat olisivat jossain muualla käymässä vierailumme aikana.

Linnaa ympäröivässä puutarhassa vierähtää tuntikausia. Puutarhasta löytyy neljä labyrinttiä ja kukkamäärä on mykistävä. Muuta nähtävää on laajat museot josta löytyy satoja erilaisia ajoneuvoja, mm. yksi salillinen hälytysajoneuvoja.

Uutuutena on läheinen leirintämuseo, joka esittelee tanskalaisen retkeily- ja automatkailun historiaa. Esillä on vanhoja telttoja, pieniä vaunuja sekä muuta leirintävälineistöä.

Egeskovin laajaan tarjontaan kannattaa varata kokonainen päivä – vähintään. Tilavalla pysäköintialueella on myös matkaparkki yöpymiseen.

Manner-Tanskaan ja dyyneille

Vähä-Beltin salmen yli vie kaksi siltaa, uudempi ja vanhempi. Molemmat ovat huomattavasti Iso-Beltin siltaa lyhyempiä – ja onneksi maksuttomia. Ohitamme tällä kertaa Billundin, koska LEGO-väkeä ei ole nyt matkassa. Suuntaamme suoraan länsirannikolle. Tanskan dyynit on pakko käydä tarkistamassa.

Länsirannikolla on kymmenittäin caravan-alueita. Ajamme Vejers Strandiin, mistä löytyy kaksi aluetta, toinen läheltä rantaa. Alueella on lähes 1000 matkailuajoneuvopaikkaa mutta se on lähes täynnä. Autollemme löytyy kuitenkin vapaa tontti dyynin kainalosta, läheltä huoltorakennusta. Koska olemme liikkeellä elokuussa on tällä suunnalla runsaasti turisteja Euroopasta. Täällä silmiin pistävän runsaasti saksalaisia maastokuorma-autoja, sekä kattoteltallisia maastureita. Alueen kotisivut ovat tanskaksi ja saksaksi.

Yllätys rannassa

Syönnin jälkeen suuntaamme rantaan. Pitäähän Pohjanmerenkin lämpötila käydä mittaamassa. Polku rantaan vie hienossa hiekassa dyyniltä toiselle. Viimeiseltä harjanteelta aukea järkyttävä näky rannalla. Dyynien jälkeen on viitisenkymmentä metriä meren kovettamaa tasaista hiekka-aluetta joka on täynnä matkailuautoja ja vaunuja. Silmänkantamattomiin molempiin suuntiin. No – turistit tuovat maahan joka tapauksessa rahaa, eikä caravan-alueiden kapasiteetti riitä vilkkaimpaan aikaan. Onneksi lähelle vesirajaa karavaanarit eivät uskaltaudu ja pääsemme rentoutumaan hiekalle ja pulahtamaan sopivan viileään Pohjanmereen.

Tanskan vanhin kaupunki

Länsirannikolla 50 km ennen Saksan rajaa on Tanskan vanhin kaupunki Ribe. Erittäin kaunis ja aito tanskalaiskaupunki tunnettiin viikinkien kauppapaikkana jo 700-luvulta. Keskustan tuomiokirkkoa ympäröi kortteleittain puuristikkoisia rakennuksia. Meillä käy tuuri kun osumme sattumalta paikalle katukirppiksen aikoihin. Myyntikojuja on kymmenittäin.

Rajakauppaa

Kuinka monessa Euroopan maassa mahdetaankaan käydä naapurimaassa juomaostoksilla. Heti Tanskan ja Saksan rajan ylitettyämme tulee vastaan useita viinakauppahalleja. Saksassa olut onkin halpaa koska se luokitellaan elintarvikkeeksi ja veron osuus on pieni. Olutta on hallissa tarjouksessa kolme laatikkoa 24 eurolla, eli 33 senttiä tölkki.

Valtavia taideteoksia

Jatkamme pienempiä teitä Kielin kanavalle. Büdelsdorfissa on entinen laaja teollisuushalli sekä puisto väärällään taidetta. Kannatta käydä vaikkei olisikaan erityinen taiteen ystävä. NordArt-näyttelyyn valitaan joka vuosi 3000 hakijan joukosta kahdensadan taiteilijan töitä. Suuren  hallin ja laajan ulkoalueen ansiosta myös teokset voivat olla suuria, mm. kymmenen metrin korkuisia veistosryhmiä.

Paljon caravan-alueita – paljon väkeä

Ohitamme Kielin ja Lyypekin ja palamme taas Itämeren rantaan. Ensimmäinen caravan-alue on täynnä ja toiseen ei oteta koiraa. Kolmannelle alueelle tulemme toimiston sulkemisajan jälkeen. Ilmoittaudumme netissä ja majoitumme alueen matkaparkkiin laajalle nurmikentälle. Maisemana on meri ja auringonlasku. Aamu valkenee aurinkoisena. Peura ruokailee rauhassa viereisen pellon reunassa.

Yöpymistä maksamaan. Ruotsissa ja Tanskassa pärjäsimme kortilla vaihtamatta valuuttaa. Saksa on euro-maa mutta täällä käy usein vain käteinen. Sitä onneksi on ja pääsemme jatkamaan matkaa.

Parkkipaikkaa ei löydy

Päivä alkaa lämpimänä heti aamusta. Suuntaamme kuutisenkymmentä kilometriä sisämaahan Schwerinin katsomaan upeaa 1857 valmistunutta linnaa. Monimuotoisessa linnassa on paljon torneja. Siinä on peräti 653 huonetta täynnä kaiverruksia ja koristeita. Valitettavasti näimme sen vain ulkoapäin. Linnan lähettyvillä ruuhkaa ja linnalle kiemurteli pitkä kävelijöiden jono. Lähin vapaa pysäköintipaikka matkailuautolle olisi löytynyt kolmen kilometrin päästä!

Palaamme siis Itämeren rantaan. Seuraavaan leiriin varaan paikan ennakkoon puhelimitse mutta saamme tontin vain yhdeksi yöksi. Alueella on 1200 matkailuajoneuvopaikkaa mutta viikonlopuksi se on jo täyteen ennakkovarattu!

Yksi yö kuitenkin vietetään hyvällä paikalla, melko lähellä korkeatasoista ja viihtyisää huoltorakennusta. Vessat ja suihkut ovat avarat ja sisäänkäynnissä on suuri lasiseinäinen viherhuone. Alueelta löytyy kaikenlaista lapsille, mm. seikkailutalo ja teatteri sekä ohjattua toimintaa. Satumme paikalle juuri vesisodan aikaan. Liitymme kuitenkin viereisen ulkoilmaravintolan väkeen. Hienompi illalisravintolakin alueelta löytyy mutta terassilta aukeaa parempi merinäköala. Ranta on pienen törmän alla, kuten itämerellä usein on. Alas hiekkarannalle vie hyvät portaat.

Olemme pahoillamme, meillä on täyttä

Tästä eteenpäin on tarkoitus mennä Rostockin kautta Rügenin saarelle. Useiden puheluiden ja sähköpostien jälleen toteamme että vapaata caravan-paikkaa ei löydy tai alueella ei ehditty edes vastaamaan puhelimeen. Koska puskaparkki ei kiinnosta, päätämme jatkaa saman tien Puolaan.

Keski-Euroopassa elokuu on yleinen lomakuukausi. Tuli kuitenkin pienoisena yllätyksenä että Saksassa on elokuussa niin paljon karavaanareita liikkeellä, varsinkin kun rannikolle oli luvattu helteitä. Saksassa on matkailuajoneuvoja lähes 2 000 000 (2 miljoonaa!). Voisi todeta että Saksa on mukava maa, mutta täällä on liikaa saksalaisia! Ei mennä sentään ihan Seppo Rädyn sanoihin.

Puola rannikkoteitä seuraillen

Siirrymme Saksasta Puolan suuntaan rannikon tuntumassa, missä hyväkuntoiset mutta kapeat Itä-Saksan aikaiset tiet risteilevät maaseudulla. Kuorma-auton tullessa vastaan pitää hiljentää reilusti alle viidenkympin.

Haluaisin ostaa vokaalin

Rajan yli siirrytään Puolaankin ilman minkäänlaisia muodollisuuksia. Paikannimet sen sijaat saattavat ovat joskus haastavia. Navigaattoriin joutuu tavaamaan nimiä joissa on kuusi konsonanttia ja yksi tai kaksi vokaalia, kuten esim. Szczecin tai Bydgoszcz. Lisäksi on ällän ja veen sekoitus ł.

Rannikko Saksan seudulla on hyvin alavaa ja  jokisuistojen, sisäjärvien ja lampien rikkomaa. Ilmeisesti tästä johtuen hyttysiä on Camping Trampin alueella aivan mahdottoman paljon. Markiisin alla ei viitsi istuskella mutta onneksi itikaton ranta on vieressä. Alavasta maastosta johtuen ranta-alue on leveä. Väkeä onki rannalla melko paljon mutta hyvin mahdutaan. Rajan läheisyydestä johtuen Puola houkuttelee paljon saksalaisia lomailijoita edullisella  hintatasollaan. Tosin laatutasokin on Saksaa alhaisempi mutta kohtuullisen siistiä ja toimivaa kuitenkin on.

Aamulla maksamme toimistolla heti kun asiaa hoitava henkilö on saatu hereille. Liekö näin viikonloppuna Puolalainen vodka maistunut reseptionistille? Täällä on maksettava käteisellä mutta toimisto vieressä on zsloty-automaatti. Puolassa monilla leirintäalueilla ja pikkukaupoissa käy vain käteinen mutta nostoautomaatteja on tiheässä.

Euroopan suurimmat hiekkadyynit

Myös Puolan 770 km pituinen rannikko on suurimmaksi osaksi hiekkarantaa. Itää kohti ajaessamme ohitamme Keski-Euroopan suurimman hiekkadyynialueen Słowińskin kansallispuistossa.

Illansuussa leiriydymme laadukkaalle Alexa Campingille, joka sijaitsee lähellä Władysławowon kaupunkia, n. 60 km suomalaisten suosimasta Gdanskista pohjoiseen. Alexa on kohtuuhintainen mutta korkeatasoinen. Matkailuajoneuvopaikkojen yksityisyydestä huolehtivat jokaisen paikan välissä pensasaidat. Useilla paikoilla on myös puiset penkit ja pöytä. Huoltotiloja on paljon ja ne ovat siisti. Vieressä on leipä- ja lihakaupat sekä ”turistitori”, eli kymmeniä matkamuistikojuja ja pikaruokapaikkoja. Uimaranta on 30 metriä aluetta alempana ja sinne vie hyvät portaat.

Euroopan suurin

Kahden päivän lepäilyn ja auringonoton jälkeen on taas linnan vuoro. Sisämaan Malborgissa kohoaa Euroopan suurin keskiaikainen linna (Zamek w Malborku). Se on myös pinta-alaltaan maailman suurin. Se on esimerkiksi Englannin mahtavinta linnaa Windsoria neljä kertaa laajempi. Linnasta saa upean ensivaikutelman jo joen ylittävältä kävelysillalta. Helpoimmat ja laajimmat P-alueet löytyvät nimittäin linnan vastarannalta. Linna rakennettiin 1200-luvulla 3000 saksalaisen ritarikunnan sotilaan majapaikkasi. Veri virtasi lähiseudulla kun lähetystyötä tehtiin miekalla. Toisessa maailmansodassa linna vaurioitui pahasti ja viereinen kaupunki tuhoutui kokonaan. Nyt tämä Unescon maailmanperintökohde on entisöity hienoon kuntoon. P.S. Pieni ekologinen vihje. Linnan vessassa käytettiin aikanaan kaalinlehtiä paperin sijaan.

Puolan itärajalla yövytään pienellä uudella caravan-alueella. Huoltorakennukset ovat tyylikkäät ja siisti. Sieltä siirrytään rajan yli Liettuaan.

Kibinai-ostoksille

Trakaissa, melko läheltä Vilnaa, on Liettuan entinen pääkaupunki. Seudun suurimman järven Galvén saarella kohoaa komea ja nykyisin hyväkuntoinen linna. Se tehtiin1300-luvulla luonnonkivistä ja tiilistä. Päälinna on kuusikerroksinen, 35 metriä korkea. Sitä ympäröi useat pienet rakennukset, torneit ja muurit puolustustasanteineen.

Galvé-järven vastarannalla toimii laadukas caravan-alue Slenis Trakuose, josta on mahdollisuus tilata laivakyyti linnalle.

Jatkamme matkaa kohti pohjoista eväänä Trakaista ostettuja kibinai-lihapiirakoita. Vilnan jälkeen maisema on melko tylsää. Etupäässä laajaa peltoaukeaa. Lähellä rajaa ja Siauliain-kaupunkia (Sauli) kannattaa poiketa vaikuttavalla ristikukkulalla. Neuvostovallan aikaan kukkula tyhjennettiin monta kertaa mutta aina se nousi uudelleen. Nyt kukkulalla on vähintäänkin kymmeniätuhansia muistoristejä, pieniä ja suuria. Kukkulan läheltä löytyy kiva pieni kodikas caravan-alue.

Latviassakin on paljon linnoja

Melko lähellä Latvian etelärajaa on Bauskan linna ja linnoitus, vanha ja vielä vanhempi osa. Upeampi paikka löytyy kuitenkin parikymmentä kilometriä Bauskasta länteen. Rundalen linnan tai paremminkin palatsin kunnostustyöt valmistuivat kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin Rundalen barokkilinna upeine puistoineen onkin Latvia suosituin turistinähtävyys. Palatsia kutsutaan Itämeren Versaillesiksi. 1700-luvun alkupuolella rakennetussa linnassa on 138 huonetta, pääosin rokokoota. Linna toimii osittain edustustiloina, osittain museona. Huoneitten koristelu on mahtavaa ja yltäkylläistä. Seinät ja katot ovat täynnä maalauksia ja kullattuja koristeita.

Linnan viereisellä P-aluella voi yöpyä maksutta. Viereisen ravintolan WC-tilat ovat käytössä.

Parin kilometrin päässä joen varrelta löytyy mukava ja rauhallinen Rundales Camping. Meidän yömme toisin on hieman rauhaton päällä jylläävästä ukkosesta johtuen. Välillä jyrähtää niin rajusti että koko auto heilahtelee!

Toinen mielenkiintoinen linna – hieman sotaisempaa mallia löytyy Siguldan lähetä Gaujajoen rannalta. Museoreservaattiin kuuluu myös laaja puistoalue veistoksineen. Liivin kielellä Turaida tarkoittaa ”Jumalan Tarhaa”. Turaidan kirkko on Latvian vanhimpia puukirkkoja.

Turaidan keskiaikaisen sotilaslinnasta on pystyssä puolet. Suurimmassa rakennuksessa on historiallinen näyttely. Torniin noustaan satoja askelmia. Tornista oli hyvä valvoa liikennettä Gauja-joella. Vastarannan metsän keskeltä häämöttää Siguldan linnan rauniot. Linna läheltä pääsee köysiradalla Gaujajoen rotkon yli Krimuldan pienelle palatsille.

Tämän kolmikon tutkimiseen toimii hyvänä tukikohtana Makars Camping joen rannassa, Siguldan puolella.

Tuttuun Eestiin

Viimeinen maa Itämeren kierroksella ja viimeinen linna. Haapsalun Piispanlinna 1200-luvulta on yksi Eestin parhaiten säilyneistä. Päälinnassa on historiallinen näyttely. Viihtyisä Haapsalun vanhakaupunki on aivan linnan vieressä. Tärkein syy Haapsalun vierailuun on myös Pikseke Camping. Alueen omistajat Markku Lehtonen vaimonsa Even kanssa hoitavat koirallemme lain vaatiman lääkityksen ennen Suomeen paluuta.

Tallinnan keskusta on yhtä suurta linnoitusta mutta se on oma lukunsa. Nyt ajamme pääkaupungin itäpuolelle Muugaan, johtuen keskusta tie- ja ratikkalinja remonteista. Suomen päässä laiva rantautuu Vuosaaren satamaan. Ei tarvitse ajaa Helsingin keskustaan, kun päästään suoraan kehä-kolmoselle.

Parin viikon reissu on taas takana mutta tuntuu että muutamia päiviä olisi saanut olla lisää. Varsinkin Saksan ja Puolan pienillä rannikkoteillä tuhrautui turhan paljon aikaa ajamiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut nopeat moottoritiet,  joilla ei juurikaan ole mitään näkemistä.