Lomasaari Ruotsin kakkoisrannikolla

Öölanti on kapea saari Ruotsin etelärannikolla. Pituutta sillä on 137 kilometriä ja leveimmilläänkin se on 16 kilometriä. Se on Ruotsin toiseksi suurin saari naapurin Gotlannin jälkeen. Karavaanariystävälliseksi saaren tekee mantereen läheisyys sekä useat leirintäalueet.

Saarelle pääsee Kalmarin kohdalta siltaa pitkin, kun Gotlantiin on mentävä laivalla. Öölannissa on useammin aurinkoista kuin missään muualla Ruotsissa.

Aurinko ja pitkä hiekkaranta ovat mieleinen yhdistelmä monelle lomailijalle.

 

Kuninkaallisten Borgholm

Ajamme saareen vuonna 1973 rakennettua kuusikilometristä silta pitkin ja aloitamme kierroksen kääntymällä pohjoiseen. Tulemme saaren suurimpaan kaupunkiin Borgholmiin.

Leirintäalue on heinäkuussa melko miehitetty. Meidät ohjataan aluksi ruudutetulle nurmikentälle, paikkaan lukuisten vaunujen välissä.

Onneksi emme aurinkopaneelin ansiosta tarvitse ulkopuolista sähköä ja pääsemme niemen kärkeen, kumpuilevaan metsään, missä majailee vain muutama auto ja pari telttaa. Auringonlasku tyynellä merellä kruunaa illan.

 

Seuraava päivä on helteinen ja pystytämme auton ympärille aurinkosuojaa.

Suuntaamme polkupyörillä lehtometsien läpi Borgholmin linnalle, jonka vieressä on myös kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden. Lähellä on myös useita arkeologisia nähtävyyksiä, kuten kivikautinen kylä. Saari on Ruotsin varhimmin asuttuja alueita. Borgholmin linnalla oli suuri merkitys Keski-ajalla Ruotsin rannikon ja Kalmarin puolustuksessa.

Iltapäivällä poikkeamme vielä keskustan vilkkailla kävelykaduilla. Borgholm on kesäisin nuorten suosima biletyskaupunki, paikallisten harmiksi asti.

Leirintäalueen allasbaarissa on päivällä lastenohjelmaa ja illaksi riittää aikuisten vilskettä mutta onneksi leiri rauhoittuu yöksi.

 

Pitkä Erkki saaren pohjoispäässä

Matka jatkuu pohjoiseen läpi maaseudun.

 

Saaren kivistä pohjoiskärkeä vartioi Långe Erik eli Pitkä Erkki.

Majakan lähistöllä saaren länsirannalla on yksi monista saaren luonnonsuojelualueista.

Neptunin rantakalliot ovat lohkeilleet omituisiksi laatoiksi. Kivisellä rantaniityllä kasvaa monia harvinaisia kasveja.

Böda Sand Camping

Pohjoiskärjen koillispuolelta löytyy Ruotsin pisin yhtenäinen hiekkaranta. Vaaleaa hiekkarantaa riittää Böda Buktin merenlahdella yli 20 kilometriä.

Ruotsin suurin leirintäalue Bödä Sand Camping on keskikesällä erittäin suosittu ja suomalaisillekin TV:stä tuttu. Alueella tuotettiin karavaanareista kertova tosi-TV-ohjelma.Bödä Sand Campingin 1350 leirintäpaikkaa on usein viimeistä myöten varattu, myös viereisestä golf-kentästä johtuen. Kannattaa varata etukäteen tai tulla paikalle aamupäivällä.

Alueelta löytyy runsaasti kauppoja, ravintoloita ja muuta ajankulua minigolfista uimalaan.

Vietämme keskipäivän rantadyyneillä auringossa lekotellen ja rantajalkapalloturnausta seuraten.

Wikegård Camping

Yöksi siirrymme rauhallisemmalle Wikegårdin leirintäalueelle. Paikka sijaitsee länsirannalla pikkutien päässä, entisellä kiviaitojen ja katajapensaiden rajamaalla rantalaitumella.

Päärakennuksessa toimii ravintola.

Meren ranta on hyvin matala, lasten leikkeihin sopiva.

Vieressä on yksi saaren kymmenistä suojelluista rantaniityistä.

Paikalliset väittävät, että karjan liha on täällä terveellistä, koska eläimet syövät lääkeyrttejä rantaniityiltä, joita useimpia ei ole koskaan keinolannoitettu. Rantaniityt voivat hyvin. Ilman lampaita ja lehmiä ne kasvaisivat umpeen ja linnutkin kaikkoaisivat.

 

Kun jatkamme aamulla matkaa etelään, ohitamme lukuisia tuulimyllyjä. Saarella oli enimmillään yli 2 000 tuulimyllyä, joista on vielä noin 400 jäljellä.

Vanhaa asumistyyliä

Pari vanhaa kirkkoa katsastettuamme poikkeamme Öölannin museoon Himmelbergaan, jossa vierähtääkin useampi tunti. Vanhan kartanon yli kolmekymmentä hirsirakennusta ryhmittyvät tiiviisti pienten sisäpihojen ympärille.

Museossa on erilaisia asuntoja, aittoja, talleja, myllyjä, sepänpajoja sekä runsaasti vanhaa esineistöä liittyen asumiseen, maanviljelyyn ja kaupankäyntiin.

Toissa päässä kartanoa on taidenäyttelyitä.

Vanhanajan kaupassa myydään nyt matkamuistoja. Tosin tyyliin sopivia, ei mitään muovikrääsää.

Karua alvaria

Pakollinen käyntikohde on UNESCOn maailmanperintökohde, Öölannin alvarit. Keskellä saarta on satoja hehtaareja tasaista kalkkikivikallioista kenttää. Ohuella maakerroksella pärjää ainutlaatuinen kasvusto. Kasvien on kestettävä kuivuutta ja tulvia, rajuja tuulia ja talvella vähäistä lumensuojaa. Pieniin kallion rakosiin on juurtunut harvoja pensaita mutta isommat puut puutuvat.

 

Pitkä Jussi eteläkärjessä

Saaren eteläosaan ajaessamme poikkeamme pikkukaupassa, jossa meitä yllätykseksemme palvellaan selvällä suomenkielellä. Kauppias on asunut joskus Suomessa mutta palannut juurilleen, kun turismin myötä kauppa taas kannattaa.

Eteläisintä kärkeä vartioi Långe John eli Pitkä Jussi. Tämä ei ole mitään sukua skottilaisele juomalle.

Eteläosan maisemia on kuvattu jopa raamatullisiksi paratiisinäkymiksi. Vihreillä niityillä, riimukivien joukossa, vaeltavat lehmät vapaina sulassa sovussa kauriiden kanssa.

Luonnonsuojelualueen rantakivikoita miehittävät tuhatpäiset merilintuparvet, merimetsot, joutsenet, haahkat.

Mörbylångas Öland Camping & Resort

Illansuussa leiriydymme saaren itärannikolle Mörbylångaan. Juuri lähemmäksi rantaa ei voisi asettua.

Auringonlaskun suunnassa tuikkii mantereen valot ja horisontissa pyörii lukuisia tuulivoimaloita. Näitä on Ruotsiin pystytetty viime vuosina hyvin ahkerasti, niin rannikoille kuin tunturiinkin. Suomessa tilanne taitaa on se että kaikki kannattavat tuulivoimaa kunhan sitä ei vaan rakenneta oman asunnon läheisyyteen.

 

Leirintäalueita Öölannissa on yli kaksikymmentä. Sopiva löytyy varmasti jokaiseen makuun.

On luonnonrauhaa, menomestaa, hiekkarantaa ja vesipuistoa. Näistä löytyy tietoa esimerkiksi osoitteista olandsturism.se tai visitsweden.com. Täältä löytyy tietoa myös saaren monista kesätapahtumista. Heinäkuun 14. päivänä juhlitaan Prinsessa Victorian synttäreitä.

 

Mysingessä parikymmentä kilometriä sillan eteläpuolella kohoaa suuria hautakumpuja sekä taas suuri joukko tuulimyllyjä.

Ennen saarelta poistumista osumme sattumalta sillan pielen pikkukaupunkiin markkinoille. Färjestaden nimettiin aikana, jolloin saarelle pääsi vain lautalla.

Nykyisinkin saaren pohjoisosaan on lauttayhteys mantereelta. Pohjoisesta pääsee laivalla myös Gotlannin saarelle.

Kaikki muistavat Kalmarin Unionin?

Sillalta ajetaan mantereelle Kalmarin historialliseen kaupunkiin. Kaupungin leirintäalue on eteläpuolella saaressa. Ajoneuvopaikkoja on nurmikentällä ja varjoisassa tammimetsikössä. Aurinkopaneelilla varustettuna voimme mennä taas rantaan, kauemmaksi sähköpistokkeista.

Rannasta onkin hyvä lähteä melomaan. Salmen läpi pääsee saaren toiselle puolelle. Löydämme sieltä hyvän uimarannan, jonne on myös luhyt matka leiristä jalkaisin.

Pyörillä kylille

Seuraavana päivänä pyöräilemme vanhaan keskustaan. Tutustumme kävelykatujen putiikkeihin ja poikkeamme lounaalla

Pitkän tovin vietämme merenkulkumuseossa. Meri on olennainen osa Kalmarin toisinaan hyvinkin sotaista historiaa.

Kalmarin linna

Linnan edustalla mantereen puolella on hieno japanilainen puutarha.

Itse linna on pienellä saarella. Muhkea kivilinna on Rotsin parhaiten säilynyt renessanssilinna. Sitä alettiin rakentaa 1100-luvun loppupuolella. 1397 linna toimi merkittävän tapahtuman näyttämönä kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuningattaren Margareeta I:n johdolla perustettiin Kalmarin Unioni.

Nykyisin linna toimii näyttämönä mm. erilaisille kesätapahtumille.

 

Seuraavaksi suuntaamme katseemme kohti eteläisintä Ruotsia, Skoonea….