Pohjois-Kypros

Tammikuun lopussa lähdemme pakkasta pakoon superhalvalle etelänmatkalle Pohjois-Kyprokselle. Tätä Caravan-lehden lukijamatkaa on myyty myös lähes kakkien muidenkin lehtien tilaajille. Olemmekin ainoat karavaanarit porukassa.

Majoitus on hienossa hotellissa ja joka päivä on kiertoajeluita bussilla. Halpa hinta perustuu siihen tosiasiaan että tammi-helmikuussa Pohjois-Kyproksella hotellit ovat tyhjillään ja työntekijät pyörittelevät peukaloitaan. Reissuihin sisältyy myös (pakko)ostosmatkoja erilaisiin liikkeisiin ja tehtaille.

28.1.

Lentokentällä 2.55 valmiina lähtöön. Aikainen lähtö mutta ehditäämpä perillekin ihmisten aikana.

Lento Pohjois-Kyprokselle Turkin Antalian kautta koska, Euroopasta ei kukaan lennä suoraan Pohjois-Kyprokselle. Turkki on ainoa maa joka on tunnustan Etelä-Kyproksen.

SALAMIS RESORT

Hieno viiden tähden hotelli, mutta ympäristössä ei ole mitään. Ei kylää, ei kauppoja, ei ravintoloita. Seurueessa oli äiti ja tytär, jotka eivät tilanneet ateriapakettia, vaan ajattelivat syödä kylillä. Olivat sitten viikon nälissään..

29.1.

SALAMIS

Salamis-lahden rannalla oli muinoin roomalainen kaupunki. Suurin osa on ollut hautautuneena maan alle mutta on kaivettu esiin. Paljon hautakammioita, pylväikköjä ja amfi-teatteri.

St Barnabas church ja luostari. Ikonikirkko sekä arkeologinen museo. Barnabasta arvostetaan muslimimaassa, koska hän uskoi että Jeesus ei ollut Jumalan poika vaan profeetta.

NIKOSIA Pohjois-Kyproksella

Kaupungin kreikkalainen nimi on Lefkosia. Aiemmin Pohjois-Kyproksella puhuttiin sekaisin turkkia ja kreikkaa. Nykyinen sukupolvi osaa pohjoisessa turkkia ja Etelä-Kyproksen puolella kreikkaa. Yhteinen kieli on englanti. Pohjois-Kypros on muslimimaa mutta vain n. 20 % seuraa islamin oppeja. Ihmiset elävät sovussa. Jako on poliittinen ja varmaankin myös osin uskonnollinen.

Nikosia on eloisa ja suhteellisen moderni kaupunki. Vanhan keskustan moskeija on entinen katolinen katedraali.

Käymme ”vihreällä linjalla” eli pohjoisen ja etelän rajalla. Muuria, vallia, piikkilankaa ja porttia halki kaupungin. 1973 virallinen jakautuminen. YK:n rauhanturvajoukot vartioivat rajaa edelleen. Vierekkäin YK:n, Turkin ja Kyproksen sotilastukikohdat.

Vanhan lentokentän toinen pää on Etelä-Kyproksella ja toinen pää Pohjois-Kyproksellä. Keskellä istuu YKn sotilaita ”esteiden takana juomassa kahvia”.

Hieno karavanseralji, jonka sisäpihalla on kahviloita ja myyntikojuja.

30.1.

KARPAASIA

Aamiaisen jäkeen Karpasiaan. Saaren pohjoispäässä on paljon maanviljelystä, pieniä kyliä ja vähäisesti loma-asutusta. Pohjoisrannalla kallioita tasangon sijaan. Aivan pohjoisessa ainoa elinkeino on maanviljely. Pikkukylissä käy jokusia turisteja.

Niemen kärki on Karpasian luonnonpuistoa jossa on mm. pajon villiaaseja. Kun lähestymme aluetta, seisoo aasi keskellä tietä bussin edessä ja väistää vasta kun kuski antaa sivuikkunasta ruokaa. Turisteille myydäänkin porkkanoita, jotta voivat ruokkia kerjääviä aaseja.

Apostoli Andreaksen ortodoksi-kirkko on edelleen toiminnassa.

Etelässä oli paljon eurooppalaisia lomamökkejä. Kun Kreikka liittyi EU:hun ja uudisti myös mm. verotustaan, kiinteistöjen hinnat nousivat nopeasti. Moni eurooppalainen myi mökkinsä etelässä ja osti puoleen hintaan uuden Pohjois-Kyprokselta, missä keskikesäkin on hiukan etelää viileämpi.

Paaluumatkalla pysähdymme merenrantaravintolaan, missä meille tarjoillaan maittava kala-ateria.

Matkalla poikkeamme vielä pikkukylässä pikkuostoksilla ja Agios Afksentiosin kirkolla.

Illalla taas Salamis Resortissa pöydänantimien kimppuun!

31.1.

FAMAGUSTA JA KYRENIA

FAMAGUSTA (Ammachostos) on saaren vanhimpia kaupunkeja ja suuri satamakaupunki. Vapaakauppa-alueella verotonta ja tullitonta kauppaa eurooppalaisille. Tämä retki ei ikävä kyllä esitellyt vanhaa satamaa, vaan vei meidät mattovarastolle pakkomyyntitilaisuuteen.

Pääsemme onneksi sen jälkeen vielä kiertelemään kaupungille.

Famagustan linna. Muurit Venetsian vallan ajalta. Vanha keskusta muurien sisällä. Kapeita kujia ja kävelykatuja joilla on rihkamakojuja, kahviloita ja ravintoloita. Hienoja katolisia kirkkoja, joista suurin on muutettu moskeijaksi, mm. St Peterin ja St. Paulin katedraali. Mukava lounaspaikkakin löytyy ja ulkona tarkenee ruokailla.

BELLAPAIS

Pienoismallipuisto ja vanha kirkko. Turkkilainen arkkitehti teki vuonna 2010 pienoismallit Pohjois-Kyproksen tärkeimmistä historiallisista nähtävyyksistä. Kirkossa ”klapinäyttely”.

Mustafa Kamal Ataturk (ata=isä)toi maahan Ottomaanien jälkeen demokratian jolloin mm. miehille ja naisille sallittiin ”normaalit” eli länsimaiset vaatteet.

Muutamme toiselle puolelle saarta. Paikka on kivempi vaikka ei olekaan meren rannalla. Riverside Garden Resort koostuu pienistä mökeistä. Alueella on kaksi uima-allasta ja iso ruokasalirakennus. Ruoka on täälläkin hyvää.

1.2.

KYRENIA

Timanttikaupassa luennolla. 4 000 euron armenialaisen sormuksen olisi saanut 2 500 eurolla. Onneksi tajusivat pian ettei meikäläistä vähempää voisi kiinnostaa ja päästiin kahvilaan ja rihkamamyymälään. Ostin kaksi itämaista hiirimattoa nukkekotiin a’ 3 e. Jack Wolfskin fliisi (kopio) 30 e. Lähtöhinta oli 65,-. Turkkilaiset pitävät tinkimisestä.

Hieno Five Fingers-vuorten ylitys. Huiput lähellä meren rantaa n. 700-metrisiä. Onneksi sää oli kirkas.

Vuorossa Kyproksen suurin ja hienoin nahka- ja turkisfirma. Takit ja laukut tehdään täällä, nahka tulee Turkista. Muotinäytöksen jälkeen myyntiyritystä vitutukseen asti. Miksi myyjä muka saisi päättää millä teen vaimoni onnelliseksi!

Aamupäivä hukattu, kello 14.00 eikä vieläkään lounasta. Ei koskaan enää tällaisille reissuille. No onhan tämä halpa reissu. Eniten ehkä ottaa päähän oppaamme ahneus. Turkistyrkytyksen jälkeen vanhalle kirkolle. Karkaamme pois aiemmin ja käymme pikkukylässä lounastamassa omaan tahtiin.

KYRENIAN SATAMA

Laaja linnoitus on Venetsian vallan ajalta.

Hieno vanha satama toimii nyt huvivenesatamana.

Viimeisellä opastetulla bussikierroksella kerätään oppaalle kolehti. Opas ei kuitenkaan halua almuja. Pitkän puheen jälkeen hän paljastaa kuinka paljon oppaalle ja kuskille tulisi maksaa. Hänen aiempien kertomistensa perusteella tiedämme että hän pyytää kolmelta päivältä tippiä lähes kuukausipalkkansa verran. Kun ei kolehti kelpaa emme anna mitään! Juomavesistäkin on jo rahastettu. Bussiin hankittiin kaikille pullovesiä 5€/nenä. Vitosella olisi kaupasta saanut n. 30 pulloa lähdevettä.

2.2.

MAASEUDUN MUSEOKIERROS

Uusi leppoisampi opas täksi päiväksi. Hän suoltaa vitsiä bussissa kaikesta mitä näkyviin tulee: ”Cows to the right. Milk-cholate-toblerone, black or white, Michael Jackson….

Agios Ilarion on linnoitus, joka on porrastettu jyrkkään vuoren rinteeseen. Asuinrakennusten lisäksi löytyy katedraali ja luostari.

MORFOU Vanha luostari ja arkeologinen museo.

Munkkien ituoleissa on käsinojat jotka ”pakottavat ” istumaan ristin muodossa.

Pienen matkan päässä Solin muinaiskaupunki. Joutsen mosaiikki on harvinaisen hyvin säilynyt. Lähettyvillä on amfi-teatteri.

Tekojärvi

Etelä-Kyproksella on 2000-metrisiä vuoria. Siellä sataa lunta ja vettä josta syntyy jokia. Pohjoiseen virtaavat vedet on padottu etelän puolella. Pohjois-Kypros joutuukin tuomaan kaikki juomavetensä Turkista. Turkista vedettiin meren ali n. 65-kilometrinen putki P-Kyproksen tekojärveen.

Illalla meidät viedään turkkilaiseen iltaan, jossa on hyvät ruuat ja paljon viiniä. Ohjelmana on kansantansseja ja drag-show. Kohtuullisen hyvän näköisiä ”naisia”, joskin turhan miehekkäät vartalot.

3.3.

ALSANCAK

Riverside Garden Resortilta lähdemme viettämään vapaata omaa ohjelmaa. Teemme pitkän kävelyretken pikkukylään ja meren rantaan. Käymme syömässä paikalliset pizzat ja poikkeamme mukavassa kahvilassa.