Kirkkaita vesiä ja hienoja hiekkarantoja

Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Järven pinta-ala on 416 neliökilometriä ja siinä on 720 saarta.

.

.

Puruvesi eroaa kirkasvetisyydellään tyypillisistä suomalaisista järvistä ja myös muusta Saimaasta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa järven vedestä tulee sen pohjassa olevista lähteistä hiekkakerroksen läpi. Hiekkaa Puruvedellä riittääkin. Pitkiä hiekkarantoja on kymmeniä kilometrejä. Järviseutu tarjoaakin hienoja paikkoja rantaloman viettoon.

.

.

.

Puhtaat vedet ovat kalaisia. Seudulla järjestetään erilaisia kalaan ja kalastukseen liittyviä tapahtumia, kuten Puruveden Lohikuningas-uistelukilpailu sekä Muikkumarkkinat.

Puruveden sekä seudun pienempien järvien rannoilla on useita hyviä caravan-alueita, ehkä jopa liikaakin, koska kaikille ei tahdo riittää asiakkaita.

Puruveden rannat ovat melko harvaan asuttua seutua. Suurimmat paikkakunnat ovat Parikkala Etelä-Karjalan puolella sekä Pohjois-Karjalan Kesälahti ja Kitee.

.

Parikkala

Parikkalan kunnassa on asukkaita n. 4500. Parikkalan puukirkko on vuodelta 1817. Seutu on vanhaa ortodoksialuetta. Parikkalasta löytyykin zasouna. Museoista mainittakoon Itä-Suomen meijerimuseo, Honkakylän kauppamuseo sekä kotimuseo Koitsalan Hovi. Rajan läheisyydestä johtuen seudulla on useita sotamuistomerkkejä.

Riemastuttavin nähtävyys on Parikkalan Patsaspuisto. Veijo Rönkkäsen pihalleen rakentamia satoja betonihahmoja hoidetaan ja esitellään ite-taiteilijan kuoltua talkoovoimin.

.

.

.

Sanonta Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat näkyy Parikkalan torilla, jossa piika-patsas silmäilee Simpele-järvelle. Parikkalassa valitaan joka vuosi paikkakunnan nuorten joukosta Pikkupiika kunnan kasvoksi.

.

.

Parikkalan pitäjäruoaksi on nimetty sikasoppa, veriletut ja karpalokiisseli.

.

Kesälahti

Kesälahti sijaitsee Parikkalan ja Kiteen puolivälissä, Puruveden ja Pyhäjärven välisellä muutaman kilometrin levyisellä kannaksella. Asukkaita nykyisin Kiteen kuntaan kuuluvassa pitäjässä on reilut kaksituhatta.

Nykyinen kirkko rakennettiin vuonna 1950 Neuvostoliitoon jatkosodassa pommittaman tilalle. Vanha kellotapuli vuodelta 1770 sentään säilyi. Kesälahden tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat kotiseutumuseo, Kyllikin piha 30-luvulta sekä petäjä, jonka juurella Lönnrot taltioi tietäjä Juhana Kainulaisen runoja Kalevalaa varten. Juhana Kainulaisen muistoksi on rakennettu karjalaistyylinen puuveistoksin koristeltu hirsitupa.

Kesälahden pitäjäruoka on muikkukeitto. Kesälahti on myös tunnettu mansikoistaan.

.

Kiteen kirkas

Kolmikon pohjoisin paikka on Kitee joka tuli aikanaan kuuluisaksi runsaasta pontikankeitosta. Huippuvuosina Kiteellä poltettiin kymmenisen prosenttia maamme pontikasta. Lain muututtua pontikkaa tehtiin luvan kanssa ALKOn myyntiin.

Kiteetä halkoo Kiteenjoki joka virtaa hitaasti, kiteästi. Kitee-nimi on yhdistetty myös Lönnrotin sanakirjan sanaan kides, l. ketunpesä.

Vuonna 1631 perustetussa Kiteen kunnassa – nykyisin kaupungissa –  on n. 10 000 asukasta, keskustaajamassa kuutisentuhatta. Kiteestä tuli kaupunki vuonna xxxx.

Sodan jälkeen kymmenesosa Kiteen pinta-lasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Alueelta lähti tuhat asukasta evakkoon.

Kunnan pinta-alasta yli neljännes on vesialueita ja alueella on runsaasti lomatoimintaa.

Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat kivikirkko sekä Ortodoksinen kirkko, kotiseutumuseo sekä vanha mylly. Kiteelläkin muistetaan Elias Lönnrotin runonkeruumatkaa muistomerkillä.

.

.

Kuutostien varrella toimii Pajarinhovin kylpylä. Aquapark on sisävesipuisto, yksi Suomen suurimmista. Pajarinhovin takametsässä on  Kiteen eläinpuisto, josta löytyy kotieläimiä, Suomen luonnon villieläimiä sekä myös muualta tuotuja, kuten mufloneja, alpakoita ja strutseja.

.

.

.

.

Vuonna 1999 Huvikeskuksen salin lavalle nousi yhtye nimeltään Nightwish. Tuolloin vielä silloin melko tuntemattoma kiteeläisen yhtyeen tarinan voi kokea kaupungin keskustassa, interaktiivisessa Nightwish Story-näyttelyssä.

.

.

.