Suomen junaliikenteen historiaa Hyvinkäällä

.

Valtakunnallinen Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä kiinnosta niin aikuisia kuin lapsia. Museota ylläpitää yksityinen säätiö. Kulttuurihistoriallisesti museon nykyinen sijainti on sopiva. Se sijaitsee 1870-luvun alussa rakennetulla asema- ja varikkoalueella. Uutta on näyttelyhalli, joka avattiin syksyllä 1987.

.

.

Museo sai alkunsa Rautatievirkamiesyhdistyksen kokouksessa 1898. Toimittuaan aikansa mm. Helsingin rautatieasemalla, nykyisen aseman avaamisesta lähtien, museo avattiin paremmissa tiloissa Hyvinkäällä vuonna 1974. 

Rautateiden 125-vuotisjuhlien lähestyessä alettiin vihdoin rakentaa ensimmäistä uutta näyttelyhallia ja se avattiin yleisölle syksyllä 1987.

Museosta alettiin käyttää sen virallista nimeä Suomen Rautatiemuseo vuonna 1994.

Opetusministeriö nimesi museon valtakunnalliseksi erikoismuseoksi vuonna 1997, museon 100-vuotisjuhlan kynnyksellä.

Uuden museolain myötä Rautatiemuseo on nykyään valtakunnallinen vastuumuseo.

.

.

.

.

Rautatiemuseon kokoelmissa on yli 20 000 esinettä, 150 000 valokuvaa sekä laaja rautatiehistoriallinen arkisto ja kirjasto. Perusnäyttely kertoo Suomen rautateiden historiasta paneutuen niin rautatiematkustamiseen, vetureiden ja vaunujen kehitykseen kuin rautatieläisten ammattikuntaankin. Museon perusnäyttely on jakaantunut eri rakennuksiin museon alueella: kolmeen näyttelyhalliin, veturitalliin, asemaan ja kasarmiin.

.

.

.

Mielenkiintoinen kokonaisuus on Keisarillinen juna upeasti sisustettuine vaunuineen.

.

.

.

.

.

.

Pienimpiä museovieraita kiinnostaa mahtavien höyryveturien lisäksi tietenkin pienoisrautatiet. Tosin pienoisjunien harrastajista suurin osa taitaa olla aikuisia miehiä. ☺

Nostetaan tähän loppuun vielä yksi juna, joka on varmasti monelle eläkeiässä olevalle suomalaiselle tuttu kulkuväline nuoruudesta. Valmetin valmistamaa dieselmoottorivaunua eli kiskobussia valmistettiin yli 400 kappaletta, ensimmäiset vuonna 1954. VR järjesti junalle nimikilpailun. Ehdotuksia oli mm. Hoppa-Heikki, Vauhtipolle, Hopeanuoli, Loistokiito, Sini-Ville, Kiskuri, Urho-Kaleva, Raikku ja Viiri. Loppusuoralle pääsivät nimet Sinikko, Sujukka, Nopsa, Kiska ja Huru. Moottorivaunulle oli kuitenkin jo ehtinyt kansan suussa vakiintua nimi Lättähattu ja se pysyi.

.

.

.

Lättähattu –  virallisemmin Dm6 ja Dm7 – liikennöi vuoteen 1988 asti.

Rautatiemuseon lipunmyyntiaulassa on myös kahvila ja museokauppa.

.

.

.

.

.

.