Säkylän Pyhäjärvi

Kirkasvetinen, hiekkapohjainen ja matala

Säkylän Pyhäjärvi lähellä Suomen länsirannikkoa on laaja mutta hyvin matala järvi. Pituutta on 25 kilometriä mutta keskisyvyys on vain 5.5 metriä. Mataluus on etu lomailijalle. Vesi lämpiää nopeasti alkukesästä. Mutta matalan järven ekologia on herkkä muutoksille. Pohjoispään Eurassa on ollut vuosikymmeniä paperitehdastoimintaa, mutta Pyhäjärven onneksi joki laskee poispäin, kohti merta. Hiekkapohjainen vesistö onkin nykyisin hyvässä kunnossa ja sen vettä käytetään myös raakavesilähteenä alueen kunnille. Pyhäjärvi on niin kalaisa että se mahdollistaa ammattikalastuksenkin. Saaliskaloja ovat mm. ahven, muikku, siika hauki, made ja järvitaimen. Kalastusluvan saa verkkokaupasta sakylanpyhajarvi.fi.

Säkylän Pyhäjärven rannat ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Lomakeskuksia on useita, ehkä jopa liikaakin. Leirintä- ja caravan-alueita on järven rannalla toiminnassa neljä.

Valasranta on SF-Caravanin paikallisjärjestön ylläpitämä. Siellä viihtyvät lapsiperheet niin rannalla kuin matalassa rantavedessäkin. Tanssihaluisille on naapurissa toimintaa joka viikonloppu.

Kallionokka on alueista ehkä rauhallisin. Metsä suojaa Pyhäjärveltä puhaltavilta tuulilta ja avaralta nurmikentältä löytyy jokaiselle aurinkoinen paikka.

Erilaista säpinää kaipaavalle Sieravuori on oiva valinta, myös nuorisolle. Sierravuori on panostanut voimakkaasti ohjelmatarjontaan sekä ravintolaan.

Kristalliranta on mukavasta ilta-auringon syleilyssä. Alueella on myös hyvät ravintolapalvelut.

Parinkymmenen kilometrin päässä Pyhäjärvestä löytyy laadukas SFC-alue Krapuranta.

Nähtävyyksiä – historiallisia ja esihistoriallisia – löytyy Pyhäjärven ympäristöstä runsaasti johtuen rannikon läheisyydestä ja hyvistä viljelymaista. Erialueisiin ja nähtävyyksiin voi myös tutustua pyöräillen. Tour de Pyhäjärven 74 km pituiselle kierrokselle löytyy reittikuvaus verkosta: outdoorssatakunta.fi.

Pieni mutta vireä Säkylä

Säkylä sijaitsee aivan Pyhäjärven itärannalla. Keskustassa pitää poiketa kesätorilla. Ympärivuotisesti se on avoinna joka torstai. Apetit-tehtaan yhteydessä toimii pakastetuotteiden tahtaanmyymälä sekä ravintola Myllynkivi.

Säkylän kirkko on vuodelta 1777. Kirkonmäellä seisoo myös Puolimatkan kartanolta 50-luvulla siirretty punainen tuulimylly.

Kylän pohjoispuolella sijaitseva Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseo on avoinna heinäkuussa kaikkina viikonpäivinä, kesäkuussa ti-pe. Kierrämme paikkoja ”lotan” opastuksella. Samassa rakennuksessa on myynnissä runsaasti vanhaa armeija-kamaa. Täältä on myös vuokrattu paljon erilaisia tarvikkeita ja aseita suomalaisiin elokuvatuotantoihin.

Säkylän kotiseutumuseossa on seitsemän rakennusta, mm. torppa, maksiini, vilja-aitta ja karjasuojarakennus. Nähtävillä ovat hyvin Säkylän seudun vanhat elinkeinot kalastus, tervanpoltto, lankunveisto sekä maanviljely.

Viereinen Köyliö liitettiin Säkylän kuntaan vuonna 2016. Köyliön kirkkoon ja varsinkin Köyliöjärveen liittyy monen suomalaisen tuntema legenda. Kansanperinteen mukaan talonpoika Lalli surmasi kirveellä Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä, koska piispa oli jättänyt ruuat ja heinät maksamatta. Täyttä varmuutta legendan todenperäisyydestä ei saatana koskaan.

Kymmenkunta kilometriä Säkylästä etelään risteilee vaellusreitistö nimeltään Harjureitti. Aluetta kutsutaan Pikku-Lapiksi. Lähtöpisteessä on hyvät opasteet, turvekammi sekä metsäsauna ja varattava autiokämppä. Harjureitillä on myös kuntoportaat. Lammen kokoiselle Myllylähteelle kulkevalla luontopolulla on mittaa noin kilometri. Eräveikkojen majan kierros on lähes 20 kilometrinen. Matkan varrella mm. on laavuja, kotia ja taukotupia Reittikartan tulipaikkoineen ja laavuineen voi ladata myös mobiiliversiona osoitteesta harjureitti.fi.

Viljelijöiden Pöytyä

Pöytyän maanviljelyskunta sijaitsee järven eteläpuolella. Museoviraston merkittäviksi määrittelemiin kulttuuriympäristöihin kuuluvat Pöytyän kirkko ympäristöineen sekä Pihlavan kartano.

Yläneen 1982 valmistunutta puukirkkoa sanottiin aikanaan jopa läänin kauneimmaksi. Kirkon lähellä on museomäen kotiseutumuseo, jossa on toistakymmentä rakennusta, tuulimylly sekä hyötypuutarha jonne on istutettu useita kymmeniä perinnekasveja.

Esihistoriallinen Eura

Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt tekevät Euraa tunnetuksi. Nauravassa Lohikäärmeessä, esihistorian opastuskeskuksessa on näytteillä mm. Euran kansallispuku, samanlainen kuin Presidentti Tarja Halosella oli itsenäisyysjuhlissa. Myymälässä on vanhojen löytöjen perusteella tehtyjä esineitä.