Suomalaiset ovat suorittaneet saunomisen pitkän oppimäärän

.

.

Suomalaisilla on vuosituhantiset perinteet saunomisessa. Osoituksena siitä suomalainen saunakulttuuri on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.  

Löylyä on Suomessa otettu kivikaudesta lähtien. Saunominen aloitetaan jo pienestä pitäen. Tutkimuksen mukaan saunaan totuttautuminen aloitetaan nykyisin Suomessa keskimäärin 4,5 kuukauden ikäisenä!

Väitöskirjojakin saunomisesta on tehty pitkälti toistakymmentä.  On todettu mm. että saunan lämmin, rauhallinen ilmapiiri rauhoittaa ja tuo mukavan olon tunteen. Hyvää oloa aiheuttavan endorfiinihormonin tuotanto kasvaa saunoessa.

Guinnesin Ennätystenkirjaankin on päästy saunomalla vuonna 2009. Suomen Merisotakoulun 180 hengen saunassa oli yhtä aikaa kansalaisi101:stä maasta! Maailman suurin savusauna löytyy Laukaalta. Tupaswillan mahtisaunaan mahtuu 150 saunojaa.

.

Saunomisen suosio se vain kasvaa

Kaupungistumisen myötä saunojen ja saunomisen suosio ei Suomessa ole laskenut. Päin vaistoin. Kun taloyhtiöiden yhteisistä saunoista alettiin siirtymään huoneistokohtaisiin saunoihin lisääntyi saunojen määrää kolmisenkymmentä prosenttia. Tällä hetkellä Suomessa on virallisesti noin kaksi miljoonaa saunaa. Jos lasketaan mukaan kaikki erilaiset saunat on luku vähintään 3,2, miljoonaa, laskee Suomen Saunaseura ry. Mukana arviossa on myös karavaanarien mukanakulkevat, matkailuautoihin rakennetut ja perässä vedettävät saunat sekä kelluvat saunalautat. Lisäksi Suomesta löytyy joukko telttasaunoja.

.

.

.

.

.

Yleiset perinteiset kaupunkisaunat ovat vähentyneet mutta tilalle on tullut moninkertainen määrä erilaisia kylpylöitä sauna- ja allasosastoineen. Esimerkiksi Helsingin alueelle listaa sauna.co-sivusto parikymmentä saunomispaikkaa. Jotakuinkin jokaisesta kaupungista tai suuremmasta kuntakeskuksesta löytyy uimahallli, viihdeuimala tai vesipuisto useine saunoineen ja liukumäkineen.

.

.

.

.

Sauna jokaisella leirintäalueella

.

.

.

Lähes poikkeuksetta kaikilta leirintäalueilta löytyy sauna tai useampia. Saunomista voidaankin pitää alueilla jopa itsestään selvänä asiana. SF-Caravanin jäsenyhdistysten alueilla se sisältyy yleensä majoituksen hintaan ns. yleisillä vuoroilla. Yleinen sauna lämmitetään joka ilta tai vähintään kahtena kolmena iltana viikossa. Joillain leirintäalueilla majoitushintaan kuluu aamusauna, jolloin illat on varattu tilausvuoroille.

.

.

Suomalainen karavaanari käy ahkerasti saunomassa. Keskusteluissa on tullut ilmi että moni jopa valitsee yöpymispaikkansa alueen saunan perusteella. Useimmat saunovat ja uivat joka ilta jos mahdollista. SF-Caravanin jäsenistön piirissä tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla karavaanareista matkailuauton tai -vaunun suihku jääkin kotimaassa lähes kokonaan käyttämättä. Hieman enemmän suihkua tulee käytettyä matkaparkeissa tai ”puskaparkissa” yöpyessä, jos saunaa ei ole.

.

Suuremmilla alueilla useita saunoja

.

.

.

.

Jos alueella on yksi löylytila, järjestetään naisille ja miehille oma vuoronsa. Suuremmilla caravan-alueilla saunoja on useampia. Tällöin kaikki pääsevät saunomaan samanaikaisesti, naiset ja miehet omiin tiloihinsa. Mikäli löylyasiat ovat leirintäalueella oikein hyvällä mallilla, voi saunoja tai saunarakennuksia olla useampia. Naisten ja miesten saunojen lisäksi löytyy erikseen tilaussauna tai -saunoja. Lapsille ja nuorillekin voi olla oma rakennuksensa. Erikoista herkkua on harvemmin lämmitettävä savusauna.

.

.

Tavallisten saunavuorojen lisäksi saatetaan järjestää yhteisiä saunavuoroja, ns. uikkarisaunoja, jolloin koko perhe pääsee yhtaikaa nauttimaan löylyn lämmöstä. Uikkarisauna onkin lähes ainoa suomalainen sauna, jossa käytetään uimapukua. Muuten saunotaan nakuna. Tämä asia on herättänyt huomiota kansainvälistä lehdistöä myöden. Valtiomme päättäjät ja yritysjohtajat ovat tavanneet viedä ulkomaalaiset vieraansa saunaan alasti!

.

Kiuas on saunan sydän

.

.

.

Millainen on hyvä sauna? Talvikohteissa kuten laskettelukeskuksissa löylytilat ovat monasti suuremmassa huolto- ja toimistorakennuksessa. Kesäalueilla sauna rakennetaan lähes poikkeuksetta rannalle. Se on useimmiten hirsinen tai puurakenteinen.

Saunan tärkein varuste on hyvä kiuas. Noin 1500 vuoden ajan ns. kantasauna oli Suomessa savusauna. Kiukaana on suuri kasa kiviä jota lämmitetään useita tunteja. Savu tulee sisälle löylyhuoneeseen ja poistuu räppänästä. Tulien sammuttua savut tuuletetaan. Suuri kiuas antaa lämpöä pitkään, vielä seuraavanakin aamuna.

Savupiippu alkoi yleistyä saunoissa 1600-luvulla. Tämän päivän saunassa kiuas on yleisimmin jatkuvalämmitteinen, koska löylyä pitää piisata useammaksikin tunniksi. Kiuas lämmitetään puilla tai sähköllä. Puulämmitteistä pidetään perinteisenä ja miellyttävimpänä mutta se vaatii tietysti jonkun huolehtimaan tulista. Siksi isommilla alueilla käytetäänkin usein sähkökiuasta – tai joskus polttoöljyllä lämpiävää. Kiukaan tulee olla riittävän suuri ja kiviä on oltava tarpeeksi jotta löyly ei lopu kesken. Tärkeää on huolehtia myös kunnollisesta ilmanvaihdosta. Puulämmitteinen kiuas tarvitsee palaakseen ilmaa, joka on parempi ottaa jostain alhaalta, läheltä kiuasta. Poistoilmaventtiili asennetaan ylös, esimerkiksi tuloilmaventtiiliä vastapäätä.

.

.

Lauteet ovat takaseinällä kiuasta vastapäätä tai L-muodossa. Joskus lauteet kiertävät koko löylyhuonetta ja kiuas on keskellä tilaa. Lauteiden tulisi olla erään suosituksen mukaan niin korkeat että jalat ovat kiukaan korkeudella. Muuten jaloissa tuntuu kylmältä, varsinkin talvella kun käydään avannossa.

.

.

.

Löylynheitto

Löylyhuoneen ihannelämpötila on maku- ja tottumusasia mutta enemmistö viihtyy n. 80 asteen lämpötilassa. Liian kuumaksi paahdetussa saunassa ilma on epämiellyttävän kuivaa. Yli 75-80 asteen lämpötilan ei ole todistettu lisäävän saunan terveellisyyttä, sanoo saunaprofessori Jari Laukkanen. Löylyä pitää muistaa heittää aina koko seurueen mieltymysten mukaan.

Suomalaisessa saunassa heitetäänkin aina löylyä. Löylyvettä varten on ämpäri tai ”kiulu” ja veden heittoa varten kauha.

Mikä on löylyveden oikea lämpötila? Kylmä vesi höyrystyy kiukaalla hieman hitaammin eli vie enemmän kiukaan lämpöenergiaa. Kylmä vesi myös rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Jos perhe saunoo kerran kaksi viikossa, ei tällä ole juurikaan merkitystä. Esimerkiksi caravan-alueella, jossa saunojia on paljon ja saunotaan pitkää ja ehkä joka ilta, kannatta käyttää lämmintä vettä. Turvallisuussyistä vesi ei saa olla liian kuumaa. Aina alle 60-asteista.

Vettä kiukaalle heitettyäsi ei lämpötila kovinkaan paljoa muutu mutta kiukaalla höyrystynyt vesi saa ilman virtaamaan ja kostea höyry tuntuu iholla kuumemmalta. Kostea ilma on kuitenkin kuivaa miellyttävämpää ja helpompaa hengittää. Höyry nopeuttaa myös ihon pinnan hikoilemista.

.

Saunan suosio säilyy

.

.

Tämän vuosituhannen alun saunomisessa on ollut nopeaa kehitystä tekniikan puolella. Saunan tilat ovat kasvaneet saunaosastoksi, jossa saattaa olla puukiukaan lisäksi sähköinen älykiuas. Suihkujen lisäksi löytyy poreamme tai terassilla suuressa suosiossa oleva ”ihmispata” eli kylpytynnyri. Se lämmitettään syyskylmällä ja talvellakin.

.

.

.

Parhaimmillaan suomalainen sauna on kuitenkin edelleen silloin kun se seisoo veden äärellä. Tämä ihannetilanne onkin saavutettu useilla suomalaisilla leirintäalueilla. Mikä olisi parempi tapa nauttia suomalaisesta kesäillasta kuin sauna järven rannalla, mieluummin auringonlaskun puolella. Otetaan kunnon löylyt ja pulahdetaan sopivan veteen vilvoittelemaan. Uinnin päälle istuskellaan terassilla mukavassa seurassa ja ”väitellään” mikä on paras vetoauto tai vaunu.

.

.

.

SAUNASANASTOA

Saunaan ja saunomiseen liittyy suomen kielessä monia sanoja. Jotkut niistä ovat niin vanhoja ettei niiden alkuperää ei etymologisesti pystytä varmuudella määrittelemään.

SAUNA: Sana 2000-3000 vuotta vanha sana. Saamen kielessä se tarkoittaa lämmittelykuoppaa esim. linnuilla. Vanha nimitys saunalle oli myös pirtti.

LAUTEET: juontuu sanasta lauta. Lauteita vanhempi sana on lava tai lavo.

KIUAS: Kivi on kiukaaseen liittynyt melkoisella varmuudella. Sana on saattanut olla alun perin kivikota, kivikasa tai kivikaha. Kaha tarkoittaa kehikkoa, joka oli savusaunassa kivien ympärillä.

LÖYLY: Henki, henkäys, myös sielu.

Löylyn heittämiseen saunassa on löylykauha eli kuuppa, kipa, kippo, kousa, koussikka, nappo, korvo…

KIULU: lainasana

SANKO: Sangallinen astia

ÄMPÄRI: Tulee suomen kieleen ruotsista. Johdettu alun perin sanasta amfora!

VASTA/VIHTA: Sana alkuperästä ei ole varmuutta. Vihta on länsi-suomessa ja vasta itä-suomessa käytetty sana. Vasta saattaa tulla venäjän kielestä.

OLUT: Indoeurooppalainen lainasana, kuten koko oluen valmistuskin ohran viljely mukaan lukien. Olutta vanhempi sana on kalja, joka sekin on indoeurooppalaista lainaa.

Sahti on sikäli suomalainen että se nauttii perinteisenä tuotteena EUn nimisuojaa. Suomalainen sana sahti on kuitenkin johdettu ruotsin sanasta saft, joka ruotsin kieleen taas on tullut saksasta.

Toisen teorian mukaa kaljaa alettiin kutsua keskiajalla saftiksi eli mehuksi, sen jälkeen kun kotioluen myynnistä joutui maksamaan veroa!

.

Muutama saunaerikoisuus

Suomen ja maailman suurin savusauna on Tupaswillan Mahtisauna Laukaalla, 150 saunoja

Guinnesin maailmanennätys: Suomenlinnan Merisotakoulun saunassa oli yhtä aikaa 101 kansalaisuutta vuonna 2019. Saunaan mahtuu 180 henkeä.

SF-Caravan Vankkurimännikössä on viisi saunaa. Isosauna Rentola on öljylämmitteinen sauna, Onnela puulämmitteinen. Telttasauna Suvela on puulämmitteinen, jossa saa vihtoa. Sulo on pieni tunnelmallinen ”vaunusauna”, jossa musiikki soi. Nuppula on lapsille tarkoitettu sauna, jota saa vapaasti lämmittää koska vain. Sauna-alueen ulkopuolelta löytyy tilaussauna Patonen.

Kiilopään savusana on turpeiden peitossa osittain maan alla. Uimapaikan tunturista virtaava vesi on talvella sula vaikka onkin miinusasteista.

.

.

Ukkohallan saunamaailmassa on yhdeksän erilaista saunaa, sisä- ja ulkoaltaita kuusi.

Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna on Rajaportin sauna Tampereella

Jämsän saunakylässä on yli 20 savusaunaa, vanhin 1700-luvulta. Osa on käytössä, osa museoitu

Saunalautat ovat lisääntymässä. Pidempään sellainen on ollut esim. Strand Camping Larsmossa ja Ahvenanmaan Sandösundissa.

.

.

.

.

.

.