Tuusulanjärven rantoja on asuttanut moni merkkihenkilö. Kuulostaako tutuilta nimet Jean Sibelius, Juhani Aho, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J.H. Erkko ja Aleksis Kivi…

Kulttuurihistoriaa tuutin täydeltä

Reilun parinkymmenen kilometrin mittaiselle Tuusulanjärven kulttuurikierroksen varrelle kertyy katsottavaa runsaasti. Reitti kannattakin jakaa kahdelle päivälle ettei saa kulttuuriähkyä.
Välillä aivojaan voi lepuuttaa Vanhankylän kartanon caravan-alueella.

Kartanolta – Nykyiseltä nimeltään Uusi Vanhis – löytyy, ravintola, kahvila ja suuri terassi. Kesäviikonloppuisin järjestetään monenlaisia teematapahtumia. Kartanon sisäpihalla 150 hengen teltassa juhlitaan mm. Oktoberfest. Tapahtumista netistä: http://www.vanhankylankartano.fi/tapahtumat.

Punamultaisessa mökissä päärakennuksen vieressä toimii Järvenpään Käsintekijät ry:n myyntinäyttely.

Viereisessä rinteessä on Kartanon alkuperäisen asukkaan mukaan nimetty Stålhanen olutkellari. Pihapiirissä toimii myös Järvenpään kesäteatteri.

Vanhankylän Kartanon leirintäalue avattiin uudistettuna pienen tauon jälkeen keväällä 2012. Paikat oli enne sulkemista tarkoitettu vain lyhytaikaiseen leirintään ja kausipaikat kiellettiin. Nykyisin alueelle myydään taas kausipaikkojakin. Muutama kausipaikkalaisperhe on jo muuttanut takaisin nyt kun alue on siistitty. Matkailuajoneuvopaikat ovat järvelle viettävällä avoimella nurmikentällä. Tunnelma alueella on kuin syrjäisemmällä maaseudulla.
Rannan lähellä laajalla nurmikkoalueella on hyvä leikkikenttä.

Frisbeegolf-radalla järjestetään maanantaisin viikkokilpailut.
Kun ollaan järvenrannassa, on alueella tietysti uimaranta. Tuusulanjärvi kärsi rehevöitymisestä mutta maatilat sekä Järvenpään kaupunki tekee puhdistamisen eteen kovasti töitä. Sinilevää esiintyy vain loppukesästä ja silloinkin voi uida, kun käy uinnin päälle suihkussa. Vanhankylänniemen rannassa on sauna.

Alueen tapahtumia: Kesäiset Puistoblues ja Tuusulanjärven Kamarimusiikki sekä syksyllä järjestettävä Järvenpään Sibelius-viikot. Järvenpää-talo tarjoaa kulttuuria, konsertteja, teatteria ja näyttelyitä ympäri vuoden.

Kulttuurikierrokselle

Lähdemme järvikierrokselle vastapäivään ja ajamme järven eteläpäähän Tuusulaan.

Matkalla ohitamme Sarvikallion niemen, jossa taiteilijayhteisön jäsenetkin kävivät piknikillä ja maisemia ihailemassa.
Järven eteläpäässä Tuusulassa eli Hyrylässä vierailemme ensiksi Ilmatorjuntamuseossa. Hyrylässä toimi aikanaan armeijan ilmatorjuntayksikkö. Museota vastapäätä Klaavolassa voi tutustua parisataavuotiaaseen uusmaalaiseen sukutilaan.
Järven eteläpäässä seisoo Tuusulan kirkko, on seissyt jo 300 vuotta.

Kirkossa on Vanhankylän kartanoa isännöineen Vänrikki Stålhanen sukuvaakuna. Häntä voidaan pitää Tuusulan perustajana. Vanhalla hautausmaalla on Aleksis Kiven ja Pekka Halosen Haudat.

Vastapäätä kirkkoa työläiskotimuseosta löytyy sepän paja, suutarinverstas ja kirvesmiesperheen koti 1900-luvun alkupuolelta.

 

Rantatietä eteenpäin ajeltaessa saavumme runoilija J.H. Erkon Erkkolaan.

Vieressä on hyvin vaatimaton Aleksi Kiven kuolinmökki. Mökin koosta voi päätellä miten paljon kirjailijoita arvostettiin 1800-luvulla.

 

Rantatiellä kahvi on kortilla

Sitten alkaakin jo kahvihammasta kolottaa.

Syväranna Lottamuseossa kahvi on kortilla.

Kahvin ostaja saa leiman ”sodanaikaiseen” kanttiiniostokorttiin. Museon tilat toimivat joskus täysihoitola ja sittemmin Lottien koulutuspaikkana.

 

Jatkamme rantatietä eteenpäin ja ohitamme lukuisia vanhoja huviloita sekä vanhoja maanpuolustuskorkeakoulun rakennuksia.

Rantatien must-paikka on Kansallisromanttiseen tyyliin vuonna 1902 rakennettu Halosenniemi. Taidemaalari Pekka Halonen asui täällä vaimonsa ja kahdeksan lapsensa kanssa.

Rakennuksen sydän on suuri ateljeetila, jota ympäröivät asuinhuoneet kahdessa kerroksessa. Tämä rakenteellinen ratkaisu oli edullinen lämmityksen kannalta.
Ateljee toimi paitsi työtilana, myös elävän taiteilijayhteisön kokoontumispaikkana.
Jykevän hirsitalon suojissa on alkuperäisiä huonekaluja, esineistöä sekä Halosen maalauksia sekä näyttelyvieraiden maalauksia.

 

Kallio-Kuninkaalassa toimii Sibelius-Akatemian musiikkikeskus. Taiteilijayhteisön aikana siellä asui Paloheimojen perhe. Suku toimii edelleen teollisuuden parissa Riihimäen ja Lopen seudulla.
Sibelius-Akatemian sijainti täällä on itsestään selvää. Onhan Rakastetun säveltäjämme huvila Ainola lähellä.

Ainolassa on paljon nähtävää ja olisi voinut olla kuultavaakin.

Jean Sibelius asui perheensä kanssa komeassa Lars Sonckin suunnittelemassa talossa vuodesta 1904 kuolemaansa asti, vuoteen 1957.

Ja lisää taiteilija asui lähistöllä. Taidemaalari Eero Järnefeltin kotinsa Suviranta on edelleen asuinkäytössä ja sinne pääsee vain ryhmänä sopimuksesta.

Viimeisenä parinkymmenen kilometrin kierroksellamme ennen järven päätä ja Järvenpäätä on Ahola, kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Jenny Soldan Blofeldtin yhteinen koti. Näyttely kertoo taiteilijapariskunnan elämäntyöstä.

 

Järvenpää itsessään olisi sitten oma lukunsa. Nähtävää on mm. Järvenpäätalo, taidemuseo ja taidegallerioita.

 
Juuri ennen Vanhankylän aluetta bongaamme vielä Villa Kokkosen, modernin asunnon jonka Alvar Aalto suunnitteli säveltäjä Joonas Kokkoselle.

www.tuusulanrantatie.fi