RIEMU

Riihimäen Taidemuseo ja Riihimäen Kaupunginmuseo yhdistyivät vuoden 2024 alkupuolella kun kaupunginmuseo muutti Rautatienpuiston vanhasta puurakennuksesta Temppelikatu kahdeksaan, samoihin tiloihin Taidemuseon kanssa. Kaupunginmuseo on nyt helpommin saavutettavissa ja tuo ehkä enemmän kävijöitä. Entinen paikka oli kuitenkin tunnelmallisempi ja tilaakin oli runsaammin.

FLOWERPOWER on iloa värien voimaa ja kauneutta

Riihimäen Taidemuseo Riemussa 3.5.2026 asti

Ajattele maailmaa ilman kukkia. Miten se vaikuttaisi visuaaliseen ja biologiseen ympäristöömme, taiteeseen, tieteeseen ja elämän mahdollisuuteen ylipäänsä – ilman kukkia ei olisi elämää.

Kukkien merkitys biologisen ja elämää ylläpitävän kontekstin lisäksi on valtava. Kukat ovat aina olleet osa ihmisen elämää. Kukat liittyvät taiteeseen, kauneuteen ja hyvinvointiin, tuoksuihin, lääketieteeseen, tapakulttuuriin, ravintoon sekä koristeaiheistoon.

Näitä moni koululainen inhosi ja näistä moni tykkäsi…

Taiteessa kukilla on aina ollut keskeinen merkitys dekoratiivisina elementteinä.

FLOWERPOWER-näyttelyssä on kukka-aiheisten maalausten lisäksi teemaan liittyviä tekstiilejä ja esineitä.

Näyttely alkaa kukan siemenestä ja ”laboratoriosta”.

Näyttely jatkuu niityn sekä veden kukkien kautta kukkien väreihin ja puutarhan kukkasiin.

Wähäjärvien taidekokoelmat

Kivikauden ihminen eli pitkälti keräilytaloudessa. Onko nykyihmisten keräilyinto sitten periytynyt noin kaukaa historiasta. Tällaista hyödyttömänäkin pidettyä keräilyä harjoitti intohimoisesti taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärvi (1912-1999).

Pentti Wähäjärvi lahjoitti vaimonsa Tatjana Wähäjärven kanssa laajan taidekokoelmansa, yli 2100 teosta Riihimäen kaupungille vuonna 1993. Tästä sai alkunsa Riihimäen taidemuseo, joka perustettiin vuonna 1994. Maalauksia kokoelmasta on yli puolet. Kaupunki sai myös useita veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja akvarelleja.

Taidekokoelman runko muodostuu suomalaisesta taiteesta, erityisesti painottuvat vuodet 1900–1970. Mukana on huomattava määrä Marraskuu- ja Septem-ryhmiin kuuluneiden taiteilijoiden teoksia.

Kokoelmaan kuuluu myös antiikkiesineitä, kuten kiinalaista keramiikka- ja pronssiesineistöä Han-, Tang- ja Ming-dynastioiden ajalta.

Kokoelma on nimetty Tatjana ja Pentti Wähäjärven mukaan. Myöhempiä lahjoituksia ovat mm. Seppo ja Mirka Hilpon yli sadan grafiikkateoksen ja maalauksen kokoelma, sekä taidemaalari Irina Krohnin grafiikkavedokset.

Taidemuseolle löytyi tilat entisestä valtion virastotalosta. 1960-luvun alussa valmistunut,1950-luvun rationalismia edustava rakennus remontoitiin näyttelytiloiksi ja avajaiset järjestettiin 26. 3.2995

Taiteen keräilyä pidettiin ilmeisesti tuolloinkin hyödyttömänä, koska sivistyslautakunta perussuomalaisten Jari Heikkisen aloitteesta esitti museon lakkauttamista. Kaupunginhallitus ei ottanut asiaa käsittelyyn.

Museossa on vaihtuvia teemanäyttelyitä sekä Wähäjärvien kokoelmista sekä muilta taiteilijoilta. Museo järjestää myös erilaisia tapahtumia, mm. mallipiirustusta aikuisille ja värikylpyjä pienimmille. Museon yhteydessä toimii museokauppa Helene. Nimi tulee Helene Schjerfbeckiltä, joka on yksi kokoelman keskeisimpiä nimiä.

Kultakätkö

Lahjoitetun pronssiveistoksen sisältä löytyi kymmenen vuotta museon avaamisen jälkeen pyykkinaruun pujotettuna 147 kultasormusta. 800 gramman painoisen sormusmäärän arvo romukultana olisi muutama kymmenentuhatta euroa.

Helenen Salonki

Helene Schjerfbeckille on omistettu oma huone, jossa on Pentti Wähäjärven kokoelmista Helenen keskeisimpiä aiheitaan, henkilökuvia.

Suomen Egyptologisen Seuran esineistöä

Muinaisen Egyptin arkipäivään kuuluvilla esineillä on nyt Riemussa oma näyttelyhuone.

Kaupunginmuseo

Kaupunginmuseossa on yksi pieni Antrea-huone. Antrean maatalouspitäjästä muutti sodan vuoksi väki Kanta-Hämeeseen, Vanajaan, Janakkalaan, Hausjärvelle, Lopelle ja Riihimäelle.

Kuva: Rehevää sokerijuurikaspeltoa Hannilan kylässä 1937. Tämä pelto sijaitsi isäni naapurissa. P.S. Hannilassa oli Osuuskassa, jonka johtokunnassa vaarini istui. Hannilan Osuuskassa toimii nykyisin Riihimäen Osuuspankkina.

MENNEITÄ NÄYTTELYITA

13.4.-15.9.2024

Aino-Maija Metsolan kankaita, kuvituksia ja teoksia.

Anna-Maija Metsola on suunnitellut painokuoseja kankaisiin, vaatteisiin, astioihin ja sisustustuotteisin sekä kuvittanut useita suomalaisia ja ulkomaisia lastenkirjoja. Metsolan tunnetuimpia töitä ovat Marimekon kankaat mutta hän on suunnitellut myös mm. Aarikalle.

25.11.2023-15.9.2024

Kahdet kasvot – Taiteilijoiden omakuvia

Taidemuseon omista kokoelmista koottu näyttely esittelee taiteilijoiden omakuvia sekä muotokuvia taiteilijatovereista.

15.9.2024 asti

Visiittikortteja

Kaupunginmuseon kokoelmista on koottu näyttely ns. visiittikorteista. Kuvia käytettiin 1860-luvulta 1900-luvun alkupuolelle käyntikorttien tapaan. Tapa levisi vähitellen yläluokan piiristä myös keskiluokkaan. Valokuvat liimattiin kuvaamossa kauniisti koristellulle kartonkipohjalle.