Kristiinankaupunki on vanha kauppasatama
.
.
Kristiinankaupunki syntyi vuonna 1649 kun Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa Ruotsin Kuningatar Kristiina allekirjoitti kaupungin privilegiokirjan. Kaupungin perustajana toimi Kreivi Pietari Brahe. Koppön saarelle perustettu uusi satamakaupunki kasvoi ensi alkuun muutaman asukkaan vuosivauhdilla. Kasvusysäys tuli vuonna 1792, jolloin kaupunki sai tapulioikeudet. Kauppa sekä merenkulku lähtivät nopeaan kasvuun. 1800-luvulla Kristiinankaupungin kauppalaivasto kuului maan suurimpiin ja satama oli Pohjanlahden vilkkaimpia.
Perinteinen puukaupunki
Kristiinankaupungin keskustaan rakennettiin komeita liike- ja asuinrakennuksia, ylväimpänä raatihuone vanhan kirkon vieressä.
.
.
.
Ruutukaavaan rakennettu keskusta lukuisine puutaloineen on hyvin säilynyt. Puutaloja on pystyssä harvinaisen paljon, koska tulipalot eivät ole koitelleet aluetta koskaan. Kapeilla kujilla tuli olisikin levinnyt nopeasti talosta taloon.
Kuuluisin kujista lienee Kissanpiiskaajankuja, joka kolmen metrin levyisenä on yksi Suomen kapeimpia.
.
.
Pääkatu johtaa merenlahden yli torin ohi ja jatkuu puistomaisena uljaalle empire-tyyliselle raatihuoneelle. Sen vierellä seisoo Ulrika Eleonoran puukirkko vuodelta 1700. Se rakennettiin aiemmin palaneen kirkon tilalle. Paikkakunnan laivanrakentajien taitoja on tarvittu hienoissa sisäkaton rakenteissa.
.
.
Kaupungin uudempi tiilinen goottisen sekatyylin kirkko on vuodelta 1897.
.
.
.
.
Lähempänä siltaa on kauppatori sekä useita kahviloita, ravintoloita ja käsityömyymälöitä. Aarne Talaksen 1920-luvulla avaama puoti kasvoi 1960-luvulla tavarataloksi, joka toimii edelleen. Matkailuinfo löytyy kauppahuone Cornerista. Samassa rakennuksessa on leppoisa Corner’s Pub.
Ravintola Gastrossa on tarjolla lounasta seisovasta pöydästä sekä ala carte-annoksia. Suosittelen hapankorpulla paneroitua ahventa tyrnikastikkeella.
.
.
.
Lebellin kauppiaantalo
.
.
Pienen sivukadun varrelta, sata metriä torilta löytyy vielä vanhempaa kauppiasperinnettä edustava Lebellin kauppiaantalo. Vuodelta 1762 olevassa rakennuksessa on autenttinen sisustus käsinmaalattuine tapetteineen ja runsaine esineistöineen. Barokkisali kattomaalauksineen on suomalaisittain ainutlaatuinen. Pihaa ympäröi korkea lauta-aita ja piharakennukset, joista yksi on harvinainen suolamakasiini.
.
.
Kauppatorin laidalla empiretalon ullakkotiloissa neulottiin purjelaiva-aikakaudella Wendelinin varustamolle purjeita. Nykyisin tiloissa toimii merimuseo.
.
.
Mukavan pienen pyöräilymatkan päästä Suurjärven rannalta löydämme erikoisen kolmikerroksisen loistohuvilan. Carlsro toimii nykyisin kaupunginmuseona. Seudun eri vaiheista kertoo noin 11 000 esinettä, jotka on kerännyt yksi ainoa mies, Åke Weckström.
.
.
.
.
Kiilin 30 museorakennusta
Käymisen arvoinen päiväretkipaikka Kristiinankaupungista kolmisenkymmentä kilometriä etelään on Kiilin kotiseutumuseo. Kiilin rannassa toimii myös matkaparkki peruspalveluin. Kotiseutumuseon kolmenkymmenen rakennuksen ryhmä esittelee rannikkoseudun rakennustyyliä. Vanhoissa puutaloista löytyy useita näyttelykokonaisuuksia, mm. koulu-, puhelin- ja laivanrakennusnäyttelyt. Kesäisin Kiilissä järjestetään kursseja, juhlia ja tapahtumia.
.
.
.
.
MuuMaa lapsille
Kiilistä jonkun matkaa etelään löytyy paikka josta lapset tykkäävät. Koivuniemen Herran MuuMaassa on Landeteemapuisto, jossa pääsee mukaan maalaisaskareisiin. Ohjelmassa on sikasten ruokintaa, lehmän ja kutun lypsyä sekä traktorikiertoajelua. Farmilta löytyy lounaskahvila sekä maatilamajoitusta, myös leirikouluille. MuuMaan Caravan-alue lopetettiin muutama vuosi sitten.
.
.
.
.
Kaskinen
Pieni on kaunista
Kun ajellaan Kristiinankaupungista pohjoiseen kaksikymmentä kilometriä ja rapiat. tullaan erikoiseen kaupunkiin. Sympaattinen meren ympäröimä Kaskinen viimeinen Ruotsin vallan alikana perustettu kaupunkimme. Asukasluvultaan se on Suomen pienin ja pinta-alaltaan se on toiseksi pienin.
.
.
.
Kaskisten merkittävimmät elinkeinot olivat 1800-luvulle asti monen muun rannikkokaupungin tapaan kalastus ja merenkulku. Myöhemmin satamaan johdettiin rautatie ja suurempi satama sahatavaran laivausta varten.
.
.
Tiukasti ruutukaavaan rakennetussa kaupungissa on erikoinen tunnelma. Keskustassa ei ole lainkaan kerrostaloja. Kortteli korttelilta katujen kapeahkoja raitteja reunustavat vanhat koristeelliset puutalot. Kaskislaiset ovat osanneet säilyttää vuonna 1785 saarelle perustetun tapulikaupunkinsa puuidyllin hienosti. Päiväsaikaan, kun ihmiset ovat muualla töissä, kaupunki tuntuu miltei autioituneelta. Jos joku tulee vastaan, niin se on luultavasti iäkkäämpi pyöräilijä tai kissa.
Tämän hetken tunnetuin Kaskisilla syntynyt henkilö lienee laulaja ja juontaja Krista Siegfrids.
SEUDUN CARAVAN-ALUEITA:
Pukinsaari Camping, Kristiinankaupunki
avh caravan blog 