Inari – Suuri kunta ja suuri järvi

Inarin kunta kattaa noin 5 % Suomen pinta-alasta. Inari onkin yli 17 000:lla neliökilometrillään Suomen suurin kunta. Kunnan eteläisimmät alueet sijoittuvat Saariselälle. Pohjoisimmat alueet löytyvät Nuorgamista, josta löytyy myös maamme ja samalla koko EU:n pohjoisin piste. Asukasluvun puolella Inarissa jäädään kauas kärjestä. Koko kunnassa alle 7 000 asukasta. Jokaiselle inarilaiselle löytyy tilaa keskimäärin kaksi neliökilometriä.

Inarijärvellä historiallista ranta-asutusta

Inari on kuuluisa Inarijärvestään, kolttasaameksi Anárjäu´rr. Järvi on maamme kolmanneksi suurin Saimaan ja Päijänteen jälkeen. Niin syvä on kuin pitkäkin kuvaili Zacharias Topelius Inarijärveä Maame Kirjassa. Topelius ei tainnut omaistaa kaikuluotainta ja otti hieman taiteellisia vapauksia. Järvellä on pituutta 80 kilometriä mutta syvyyttä ”vain” 92 metriä. Suurin osa järvestä on kuitenkin matalaa, keskisyyvyydeltään 15 metriä. Järvi lämpiää kesän aikana ja varastoi lämpöä syksyy. Neljän kuukauden kasvukausi ranta-alueilla on kuukauden verran pidempi kuin viereisillä tunturialueilla.

Inari on urheilukalastajien, mm. vetouistelijoiden suosiossa ja elättää myös monia ammattikalastajia. Vuotuinen saalis, lähes 200 tonnia, sisältää mm. siikaa, taimenta, muikkua, harjusta ja nieriää! Kalastusmatkoille löytyy useita järjestäjiä.

Inarijärven kalaisuudesta, rantojen pitkästä kasvukaudesta ja runsaasta riistasta johtuen järven ympäristössä on ollut aasutusta jo esihistorialiisella ajalla. Saamelaisen asutuksen tiedetään varmuudella alkaneen seudulla 4000 vuotta sitten mutta vanhimmat jäänteet asuinpaikoista ovat jopa 9000 vuoden takaa!

Myös pieniä järviä ennätyksellisen paljon

Inarijärvi sekä itärajan Sevettijärven seutu on hyvin risaista vesistöä, pieniä lahtia ja pitkiä kannaksia on paljon. Sevettijärven suunta on Suomen järvirikkainta alueetta. Saaria Inarijärvessä on 3318 saarta, joista kuuluisin on Ukko, saamelaisten pyhä uhrisaari. Inarijärvellä on harvaanasuttua rantaviivaa 3308 kilometriä.

Inarijärvelle pääsee tutustumaan mukavasti pikku risteilyllä, joita starttaa Siidan vierestä läheltä keskustaa kesäaikaan joka päivä ja keskikesällä kaksikin päivässä. Alus on erikoisen näköinen kaksikerroksinen katamaraani. 120-paikkainen kaksirunkoinen alus on suunniteltu ja rakennettu Inarissa. Aluksella on ikää 11 vuotta mutta tekniikka on modernia. Hybridialuksen akuilla voi ajaa yhden päiväretken, noin 2,5 tuntia, kertoo kippari Jari Leppänen. Hän on monen muun tavoin muuttanut Lappiin etelästä eräoppaaksi ja kipparoinnin lisäksi järjestää talvisaikaan erilaisa eräsafareita.

Alus kiertää Ukonsaaren ja poikkeaa paluumatkalla pielpavuonolla, josta voi patikoida muutaman kilometrin matkan Pielpajärven erämaakirkolle. Pielpajärvi oli aikanaan inarin saamelaisten talvikylä, jonne kokoonnuttiin markkinoille. Ensimmäinen kirkko rakennttiin n. 1650, uudempi vuonna 1760.

Paluupolku erämaakirkolta vie Inariin Saamelaismuseo Siidalle, risteilyaluksen laiturin lähelle. Siidan museorakennuksen laajamittainen remontti ja uusi päänäyttelyn valmistuvat maaliskuussa 2022. Ulkomuseo on avoinna koko ajan. Siidassa toimii myös luontokeskus ja Matkailuneuvonta.

Suurin taajama Ivalo, eniten nähtävyyksiä Inarissa

Inarin kunnan hallinnollinen keskus ei ole Inari, nimestään huolimatta. Pääpaikka on Ivalo, joka sijaitsee nelostien varrella, Ivalojoen rannalla. Asukkaita kylässä on kolmisentuhatta.

Järven rannalla olevista taajamista ainoa merkittävä on Inarin kirkonkylä, jossa siellälin on asukkaita vain hieman yli 600.

Paras paikka löytää aitoja uniikkeja saamelaisia käsitöitä – ei siis Lapland-tekstillä varustettuja poronkarvan kappaleita – on Inarin Saamelaiskeskus Sajoksen Sámi Duodji. Myymälästä löytyy myös Suomen laajin saamelaisen musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen raunioille.

Lisää kirkkoja löytyy itärajan tuntumasta. Inarijärven etelä- ja pohjoiselta puolelta läheltä itärajaa löytyy saamelaisia ortodokseja.

Nellimin tsasouna valmistui 1987. Nellimiin joutui vielä pari vuotta sitten ajamaan soratietä useita kymmeniä kilometrejä. Nyt asfalttitie vie perille ja vierailu on helppoa. Mahtaako alueelle nousta kohta caravan-aluekin?

Toinen ortodoksikirkko löytyy inarijärven pohjoispuolelta Sevettijärveltä. Kirkon yhteydessä on ortodoksinen hautausmaa.

Vesialueiden laajat virtaamat päätyvät Norjan kautta Jäämereen

Inarijärveen laajoja vesialueita ruokkii useampi joki. Tunnetuimmat niistä ovat Ivalojoki sekä Lemmenjoki, molemmat vanhoja kullanhuuhtojien kulkureittejä.

Ivalojoen varella toimi aikanaan Kultala jossa viranomaiset jakoivat etsintälupia kullankaivajille. Museona toimivassa Kultalassa on myös majoitistiloja. Kultalaan pääsee vaeltamalla Saariselältä tai vaikkapa tilaamalla kumivenekyydin Kutturasta. Venematkan päättyy Ivaloon.

Lemmenjoella järjestetään venekuljetuksia Ravadaskönkäälle tai kokopäiväretkiä Lemmejoen kultamaille Morgamojalle, jossa pääsee myös kokeilemaan kaivuuta ja kullanhuuhtomista.

Tunnetuimpia turistikohteita Inarin kunnan alueella lienee Saariselän alueet kunna eteläosassa. Saariselältä löytyy erinoimaiset vaellusmaastot ja talvella latuverkostot sekä laskettelurinteet.