Yksi Lapin legendaarisimmista paikoista on varmasti Lemmenjoki. Alue tunnetaan kullankaivuusta ja laajoista erämaistaan. Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan maamme suurin.

Suomen suurin kansallispuisto

Kansallispuiston retkeilyreittien lähtöpaikalle vie hyvälaatuinen asfalttitie. Kapeahkolla tiellä kohtaamiset vastaantulijoiden kanssa pitää kuitenkin osuttaa levennyksille.

Tie päättyy Lemmenjoen varteen leveämpään suvantoon, jota kutsutaan Juurakkojärveksi.

Järven rannalla on toimii elämys- ja majoituspalvelu Lemmenjoen Lumo, jonka leirintätoimintaa on pyörittänyt vuodesta 2014 Karen-Anne Jomppanen. Hänen isänsä puolestaan hoitaa venekuljetuksia kultaiselle jokilaaksolle. Vanha saamelaistila on Karenin isovanhempien kotitila. He alkoivat majoittaa pihapiirissään ensimmäisiä retkeilijöitä jo 1940-luvulla. Kultaryntäyksen aikaan 60-70-luvulla väkimäärä lisääntyi.

Lemmenjoen Lumo liittyi HI-hostels järjestöön vuonna 2015 ja tiedot ovat nykyisin myös Leirintäoppaassa. Alue on merkitty matkaparkiksi mutta palveluiden laajetessa se saatetaan oppaaseenkin caravan-alueeksi, tuumii Karen.

Pieni caravan-alue uudistuu

Caravan-alueella kävijöitä ei ole aiemmin olut tungokseksi asti. Nyt kun kotimaan matkailu on sattuneesta syystä ollut suosiossa, on karavaanareita käynyt runsaasti. Aluetta ollaankin kehittämässä mm. niin että matkailuajoneuvoille merkitään selkeämmät paikat. Tämä vähentää hukkatilaa kun etäisyydet on mietitty valmiiksi. Alueelle mahtuu kolmisenkymmentä matkailuajoneuvoa tai parikymmentä vaunuyhdistelmää. Sähköpaikkoja on kymmenen.

Leirintäalueen ja elämyspalveluiden keskuksena toimii vanha saamelaistilan asuinrakennus. Alakerrassa on matkamuisto- ja elintarvikemyymälä sekä toimisto ja ravintola josta saa mm. poronkäristystä ja lohikeittoa.

Toisessa päässä rakennusta on vessa- ja keittiötilat, jotka ovat niin karavaanareiden, kuin rakennuksen ylä- ja alakerrassa kerrassa majoittuvienkin käytössä. Sisämajoitukseen löytyy myös rivistö minimajoja, leirintämökkejä. Pihapiirin kaksi kotaa ovat vapaasti käytettävissä makkaranpaistoon.

Kaksi saunaa

Sauna on tärkeä niin karavaanareille kuin vaeltajillekin. Kansallispuistokierroksen jälkeen kunnon kylpy ja uinti Lemmenjoessa friskaa kummasti. Sauna löytyy rannasta läheltä päärakennusta ja vaunupaikkoja.

Toinen sauna löytyy reilun puolen kilometrin päästä, pienen tunturipuron partaalta. Sauna on tarkoitettu kahden uuden vuokramökin käyttöön. Mökeissä on minikeittiö ja sähkölämmitys. Viereisessä huoltorakennuksessa on vessa, suihku sekä astian- ja pyykinpesukone.

Mökkien ollessa tyhjillään vuokrataan saunaa myös karavaanareille. Mikäli mökeissä ei ole yöpyjiä voi tehdä kuten me. Vietämme koko yön omassa rauhassa mökkien pihapiirissä lähellä saunaa. Saunan lämmitämme itse ja raikkaassa purossakin pulahdetaan nakkena. Matkailuauton sähkölle on pistoke mökin seinässä.

Opastettuja retkiä maastoon ja joelle

Lemmenjoen Lumo järjestää alueella monenlaista toimintaa. Vieraillessamme alueella, pihalla oli vielä koottava vuokrakatsomo teatteripäivän jäljiltä. Kesänmittaan on myös useita karaokekilpailuja. Pääpaino on kuitenkin opastetuilla elämysretkillä. Lemmenjoella liikennöi vuoroveneitä sekä tilausristeilyitä. Suosituin veneretken nähtävyys on komea koski, Ravadasköngäs.

Koko päiväksi veneillään Lemmenjoen kulta-alueille, jossa voi päästä kokeilemaan kullanhuuhdontaa, kuten mekin teimme aikanaan häämatkallamme!

Sevettijärven Baari MP

Sevettijärvi – kolttakylä Jäämeren portilla

Inarijärven pohjoispuolelle ajettaessa maisema muuttuu vähitellen. Seutu on jääkauden aikaista merenpohjaa. Maasto on monin paikoin hiekkapohjaista mäntykangasta. Järvien rannoilla on laajoja kivikoita, pirunpeltoja.

Harvaanasuttu koilliskulma

Voidaan sanoa että Sevettijärvi sijaitsee keskellä ei mitään. Ivaloon terveyskeskukseen on matkaa 150 kilometriä. Pohjoispuolella on Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Eteläpuolelle levittäytyy toinen suuri erämaa Vätsäri, joka on Suomen järvirikkainta seutua. Maasto on risaisenaan soraharjanteita ja pitkulaisia järviä. Erämaassa on paljon alueita, joissa ihminen ei ole koskaan kulkenut, ei jalan eikä veneellä.

Seudun suurin kylä on Sevettijärvi. Sodan jälkeen kylää asutti 51 kolttaperhettä jotka evakoitiin Petsamosta. Nykyisin useamman neliökymmenen kilometrin alueella asuu n. 350 asukasta, suurin osa edelleen kolttasaamelaisia.

Lapinhulluus houkuttaa?

Mikä sitten saa ihmiset muuttamaan etelästä tänne? Saarijärveläiset Riitta Turpeinen ja Kari Nahkala jättivät taakseen 30 vuoden työuran, muuttivat Sevettijärvelle ja ostivat Sevetin Baarin. Pariskunta on käynyt aiemmin Lapissa lomailemassa ja vaeltamassa. He päättivät tehdä elämänmuutoksen ja muuttaa Lappiin niin kauan kun ovat vielä tarpeeksi nuoria. Kai se Lapinhulluus tähän ajoi, tuumii Riitta.

Vuonna 1949 rakennettu Sevetin Baari oli myynnissä huutokaupassa. Kaupat tehtiin ja remontoinnin jälkeen baari avattiin. Rakennuksessa on suurehko sali sekä valoisa puukamiinalla lämmitettävä veranta.

Ikkunoista avautuu hieno maisema Sevettijärven hiekkarantaiselle lahdelle. Kuivan asiallisten baarikalusteiden sijaan verannalla on järeitä pöytiä, puupenkkejä ja porontaljoja. Rakennuksen päädyssä on tilava avoin ulkoterassi.

Paikat ovat nyt maalattu ja siistissä kunnossa. Kukkia ja muita mukavia yksityiskohtia löytyy. Rannan puolella on mm. pieni lammikko ja suihkulähde jonka äärellä on puutarhakalusteita.

Uusi tukikohta karavaanareille

Sevettijärvellä oleva Peuralammen leirintäalue suljettiin mutta karavaanarin onneksi Sevetin Baari avasi pihapiiriinsä matkaparkin kesällä 2021. Aivan järven rannassa seisoo rivistö uusia sähkötolppia. Toisessa päässä päärakennusta on lisää paikkoja, joiden hiekkapohjaiset taskut ovat reilun välimatkan päässä toisistaan.

Saunaankin karavaanari pääsee. Vaihtoehtoja on kaksi. Pienempi vaunusauna seisoo heti hiekkarannan reunassa. Suuremman hirsisaunan edustalla on mukava suojaisa terassi ulkokalusteineen sekä kylpypalju.

Uimalaituri toimii myös venelaiturina sekä polkuveneen, kanoottien ja supppilautojen tukikohtana.

Perusleiri eräretkelle

Sevetin Baari on myös eräretkeilijälle oiva tukikohta. Tien toiselta puolelta päästään vaellusreitille Nuorgamiin. Vieläkin koskemattomampia seutuja halajava voi ottaa vesitasokyydin. Baarin naapurissa on lentotaksin laituri.

Kylän nähtävyydet, ortodoksikirkko ja hautausmaineen sekä kolttien perinnetalo ja ulkomuseo löytyvät aivan vierestä.

Koukkaus Norjaan

Sevettijärveltä ollaan lähellä Norjan rajaa. Täältä teemme muutaman tunnin koukkauksen naapurimaahan.

Näätämön kautta ajamme Neidenin komealle koskelle, sieltä tunturiylängön kautta Varanginvuonolle ja Tenojokivarta takaisin Suomen Nuorgamiin. Näätämön kylässä Norjan rajalla on hyvä täydentää varastoja. Muutaman savun kylästä kun löytyy mm. kaksi polttoaine-asemaa ja kaksi kauppaa.

Inari – Suuri kunta ja suuri järvi

Inarin kunta kattaa noin 5 % Suomen pinta-alasta. Inari onkin yli 17 000:lla neliökilometrillään Suomen suurin kunta. Kunnan eteläisimmät alueet sijoittuvat Saariselälle. Pohjoisimmat alueet löytyvät Nuorgamista, josta löytyy myös maamme ja samalla koko EU:n pohjoisin piste. Asukasluvun puolella Inarissa jäädään kauas kärjestä. Koko kunnassa alle 7 000 asukasta. Jokaiselle inarilaiselle löytyy tilaa keskimäärin kaksi neliökilometriä.

Inarijärvellä historiallista ranta-asutusta

Inari on kuuluisa Inarijärvestään, kolttasaameksi Anárjäu´rr. Järvi on maamme kolmanneksi suurin Saimaan ja Päijänteen jälkeen. Niin syvä on kuin pitkäkin kuvaili Zacharias Topelius Inarijärveä Maame Kirjassa. Topelius ei tainnut omaistaa kaikuluotainta ja otti hieman taiteellisia vapauksia. Järvellä on pituutta 80 kilometriä mutta syvyyttä ”vain” 92 metriä. Suurin osa järvestä on kuitenkin matalaa, keskisyyvyydeltään 15 metriä. Järvi lämpiää kesän aikana ja varastoi lämpöä syksyy. Neljän kuukauden kasvukausi ranta-alueilla on kuukauden verran pidempi kuin viereisillä tunturialueilla.

Inari on urheilukalastajien, mm. vetouistelijoiden suosiossa ja elättää myös monia ammattikalastajia. Vuotuinen saalis, lähes 200 tonnia, sisältää mm. siikaa, taimenta, muikkua, harjusta ja nieriää! Kalastusmatkoille löytyy useita järjestäjiä.

Inarijärven kalaisuudesta, rantojen pitkästä kasvukaudesta ja runsaasta riistasta johtuen järven ympäristössä on ollut aasutusta jo esihistorialiisella ajalla. Saamelaisen asutuksen tiedetään varmuudella alkaneen seudulla 4000 vuotta sitten mutta vanhimmat jäänteet asuinpaikoista ovat jopa 9000 vuoden takaa!

Myös pieniä järviä ennätyksellisen paljon

Inarijärvi sekä itärajan Sevettijärven seutu on hyvin risaista vesistöä, pieniä lahtia ja pitkiä kannaksia on paljon. Sevettijärven suunta on Suomen järvirikkainta alueetta. Saaria Inarijärvessä on 3318 saarta, joista kuuluisin on Ukko, saamelaisten pyhä uhrisaari. Inarijärvellä on harvaanasuttua rantaviivaa 3308 kilometriä.

Inarijärvelle pääsee tutustumaan mukavasti pikku risteilyllä, joita starttaa Siidan vierestä läheltä keskustaa kesäaikaan joka päivä ja keskikesällä kaksikin päivässä. Alus on erikoisen näköinen kaksikerroksinen katamaraani. 120-paikkainen kaksirunkoinen alus on suunniteltu ja rakennettu Inarissa. Aluksella on ikää 11 vuotta mutta tekniikka on modernia. Hybridialuksen akuilla voi ajaa yhden päiväretken, noin 2,5 tuntia, kertoo kippari Jari Leppänen. Hän on monen muun tavoin muuttanut Lappiin etelästä eräoppaaksi ja kipparoinnin lisäksi järjestää talvisaikaan erilaisa eräsafareita.

Alus kiertää Ukonsaaren ja poikkeaa paluumatkalla pielpavuonolla, josta voi patikoida muutaman kilometrin matkan Pielpajärven erämaakirkolle. Pielpajärvi oli aikanaan inarin saamelaisten talvikylä, jonne kokoonnuttiin markkinoille. Ensimmäinen kirkko rakennttiin n. 1650, uudempi vuonna 1760.

Paluupolku erämaakirkolta vie Inariin Saamelaismuseo Siidalle, risteilyaluksen laiturin lähelle. Siidan museorakennuksen laajamittainen remontti ja uusi päänäyttelyn valmistuvat maaliskuussa 2022. Ulkomuseo on avoinna koko ajan. Siidassa toimii myös luontokeskus ja Matkailuneuvonta.

Suurin taajama Ivalo, eniten nähtävyyksiä Inarissa

Inarin kunnan hallinnollinen keskus ei ole Inari, nimestään huolimatta. Pääpaikka on Ivalo, joka sijaitsee nelostien varrella, Ivalojoen rannalla. Asukkaita kylässä on kolmisentuhatta.

Järven rannalla olevista taajamista ainoa merkittävä on Inarin kirkonkylä, jossa siellälin on asukkaita vain hieman yli 600.

Paras paikka löytää aitoja uniikkeja saamelaisia käsitöitä – ei siis Lapland-tekstillä varustettuja poronkarvan kappaleita – on Inarin Saamelaiskeskus Sajoksen Sámi Duodji. Myymälästä löytyy myös Suomen laajin saamelaisen musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen raunioille.

Lisää kirkkoja löytyy itärajan tuntumasta. Inarijärven etelä- ja pohjoiselta puolelta läheltä itärajaa löytyy saamelaisia ortodokseja.

Nellimin tsasouna valmistui 1987. Nellimiin joutui vielä pari vuotta sitten ajamaan soratietä useita kymmeniä kilometrejä. Nyt asfalttitie vie perille ja vierailu on helppoa. Mahtaako alueelle nousta kohta caravan-aluekin?

Toinen ortodoksikirkko löytyy inarijärven pohjoispuolelta Sevettijärveltä. Kirkon yhteydessä on ortodoksinen hautausmaa.

Vesialueiden laajat virtaamat päätyvät Norjan kautta Jäämereen

Inarijärveen laajoja vesialueita ruokkii useampi joki. Tunnetuimmat niistä ovat Ivalojoki sekä Lemmenjoki, molemmat vanhoja kullanhuuhtojien kulkureittejä.

Ivalojoen varella toimi aikanaan Kultala jossa viranomaiset jakoivat etsintälupia kullankaivajille. Museona toimivassa Kultalassa on myös majoitistiloja. Kultalaan pääsee vaeltamalla Saariselältä tai vaikkapa tilaamalla kumivenekyydin Kutturasta. Venematkan päättyy Ivaloon.

Lemmenjoella järjestetään venekuljetuksia Ravadaskönkäälle tai kokopäiväretkiä Lemmejoen kultamaille Morgamojalle, jossa pääsee myös kokeilemaan kaivuuta ja kullanhuuhtomista.

Tunnetuimpia turistikohteita Inarin kunnan alueella lienee Saariselän alueet kunna eteläosassa. Saariselältä löytyy erinoimaiset vaellusmaastot ja talvella latuverkostot sekä laskettelurinteet.